Satakunnan vuoden perheyritykseksi vuonna 2020 valittu L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minerva avasi kolmannen <a href="https://laakarikeskusminerva.fi/yhteystiedot-ja-asiointi/pori" target="_blank">toimipisteens&auml; Poriin</a>&nbsp;vuosi sitten lokakuussa. Toiminta IsoKarhussa l&auml;hti&nbsp;k&auml;yntiin vauhdilla, ja sen my&ouml;t&auml; minervalaisten joukko on kasvanut.

&ndash; Toimipisteess&auml;&nbsp;ty&ouml;skentelee&nbsp;t&auml;ll&auml; hetkell&auml; yleisl&auml;&auml;k&auml;reit&auml; sek&auml; useita eri alojen erikoisl&auml;&auml;k&auml;reit&auml;, kuten lastenneurologi, psykiatri ja verisuonikirurgi. My&ouml;s muu henkil&ouml;kuntamme on ihan huippua ja onkin ollut ilo seurata sit&auml;, kuinka suurella syd&auml;mell&auml; asiakkaasta huolehditaan hoitopolun joka vaiheessa, Porin yksik&ouml;np&auml;&auml;llikk&ouml; Jasperiina Mattsson kertoo.

&ndash; Tulevaisuuden tavoitteenamme on vakiinnuttaa Minervan paikka paikallisena, yksil&ouml;llist&auml; ja laadukasta terveydenhoitopalvelua tuottavana l&auml;&auml;k&auml;rikeskuksena my&ouml;s Porissa.

1-vuotisjuhlap&auml;iv&auml;n kunniaksi Minervan Porin toimipisteess&auml; tarjolla kahvia ja makeaa 3.10.2023. Paikalla lis&auml;ksi mahdollisuus ilmoittautua veloituksettomaan verenpaineenmittaukseen klo 10&ndash;14 (ei ennakkoajanvarausta).

Osoite: <a href="https://goo.gl/maps/PGtmTCqLiYtkFkAcA" target="_blank">Isolinnankatu 15</a>, IsoKarhu 
Sis&auml;&auml;nk&auml;ynnit l&auml;&auml;k&auml;rikeskukseen ovat Liisankadulta sek&auml; kauppakeskuksen sis&auml;lt&auml; 1. kerroksesta (katutaso).

Tervetuloa!

&nbsp;

Lääkärikeskus Minervan Porin toimipisteen avaamisesta tulee 3.10.2023 täyteen yksi vuosi.

Porin toimipiste 1 vuotta!

Sarah Larsson haaveili l&auml;&auml;k&auml;rin ammatista jo pienen&auml;. Yksi merkitt&auml;vimmist&auml; inspiraation l&auml;hteist&auml; unelmalle oli t&auml;din mies, yleisl&auml;&auml;ketieteen erikoisl&auml;&auml;k&auml;ri ja Minervan perustaja Heimo Ylitalo. My&ouml;hemmin serkkujen Maija ja Pekka Ylitalon l&auml;&auml;k&auml;riopinnot vahvistivat haavetta.

&ndash; Ensimm&auml;iset kes&auml;ty&ouml;ni Minervassa toimistoty&ouml;ntekij&auml;n&auml; ja my&ouml;hemmin laboratoriossa opettivat paljon ja lis&auml;siv&auml;t halua ty&ouml;skennell&auml; tulevaisuudessa t&auml;&auml;ll&auml; l&auml;&auml;k&auml;rin&auml;, Sarah kertoo.

Kes&auml;ll&auml; 2021 Sarah valmistui yleisl&auml;&auml;k&auml;riksi ja on nyt unelma-ammatissaan.

&ndash; On suuri etuoikeus olla osa l&auml;heisten sukulaisten perheyrityst&auml; ja toimia l&auml;&auml;k&auml;rin&auml; Minervan ty&ouml;yhteis&ouml;ss&auml;, joka on kuin perhe. On helpottavaa, kun voin kysy&auml; matalalla kynnyksell&auml; Heimolta niin potilasty&ouml;st&auml; kuin k&auml;yt&auml;nn&ouml;n asioista ja saada aina vastaukset kokeneelta ja osaavalta kollegalta, sed&auml;lt&auml;ni.

Heimo on saanut seurata l&auml;helt&auml; Sarahin kasvua vauvai&auml;st&auml; nykyhetkeen.

&ndash; L&auml;&auml;k&auml;rin&auml; Sarah on huolellinen ja taitava, mutta osaa my&ouml;s kysy&auml; neuvoa tarvittaessa. Alkuvaiheessa h&auml;n kysyi apua etenkin tietoj&auml;rjestelmien ja yleisten menettelytapojen suhteen, mutta p&auml;rj&auml;&auml; nyky&auml;&auml;n jo vallan hyvin itsen&auml;isesti.

&ndash; Sarahin kanssa on aina hauskaa, sek&auml; t&ouml;iss&auml; ett&auml; vapaa-aikana. Olen kovin iloinen, ett&auml; olemme saaneet h&auml;net minervalaiseksi, Heimo sanoo hymyillen.

Hoituu.

Meiltä hoituu: Sarah Larsson ja Heimo Ylitalo

"Suuri etuoikeus olla osa perheyritystä"

P&auml;ivit&auml; ensiaputaitosi ajan tasalle.&nbsp;Minervan EA-koulutus&nbsp;Porissa 22.8. ja Raumalla 29.&ndash;30.8. Porissa valittavissa H&auml;t&auml; EA 4 h tai H&auml;t&auml; EA 8 h. Raumalla lis&auml;ksi tarjolla kahden p&auml;iv&auml;n (16 h) EA1-koulutus.

Koulutusp&auml;iv&auml;t alkavat klo 8.30 
H&auml;t&auml; EA 4 h p&auml;&auml;ttyy noin klo 11.30, H&auml;t&auml; EA 8 h n. klo 14.30

H&auml;t&auml;ensiapukurssi 4 h sis&auml;lt&ouml;:

<ul>
	<li>
	Auttamistoiminta onnettomuudessa tai sairaskohtauksessa
	</li>
	<li>
	Tapaturmat ja niiden ehk&auml;isy
	</li>
	<li>
	H&auml;t&auml;ensiavun perusteet
	</li>
	<li>
	Tajuttomalle annettava ensiapu
	</li>
	<li>
	Peruselvytys sis&auml;lt&auml;en syd&auml;niskuriharjoitukset
	</li>
	<li>
	Tukehtuvan ensiapu
	</li>
	<li>
	Verenkierron h&auml;iri&ouml;tila (sokki) sek&auml; suuret verenvuodot
	</li>
</ul>

H&auml;t&auml;ensiapukurssi 8 h sis&auml;lt&ouml;:

<ul>
	<li>
	Auttamistoiminta onnettomuudessa tai sairaskohtauksessa
	</li>
	<li>
	Tapaturmat ja niiden ehk&auml;isy
	</li>
	<li>
	H&auml;t&auml;ensiavun perusteet
	</li>
	<li>
	Tajuttomalle annettava ensiapu
	</li>
	<li>
	Peruselvytys sis&auml;lt&auml;en syd&auml;niskuriharjoitukset
	</li>
	<li>
	Tukehtuvan ensiapu
	</li>
	<li>
	Verenkierron h&auml;iri&ouml;tila (sokki)
	</li>
	<li>
	Haavat
	</li>
	<li>
	Palovammat
	</li>
	<li>
	Sairaskohtaukset
	</li>
</ul>

EA1 16 h sis&auml;lt&ouml;:

<ul>
	<li>
	H&auml;t&auml;ensiapukurssi 8 h:n sis&auml;lt&ouml;
	</li>
	<li>
	Arjen tapaturmat ja muut ensiavun tilanteet (esim. palovammat ja myrkytyksen ensiapu)
	</li>
</ul>

Ilmoittautumiset: <a href="mailto:taru-anna.laine@laakarikeskusminerva.fi">taru-anna.laine@laakarikeskusminerva.fi</a>

&nbsp;

Päivitä ensiaputaitosi ajan tasalle. EA-koulutus Porissa 22.8. ja Raumalla 29.–30.8.

Yleiset EA-koulutukset – ilmoittaudu mukaan!

Kehon toimintaa ohjaava ihmismieli on aina yksil&ouml;llinen. Toinen kest&auml;&auml; toista enemm&auml;n.

Hakeudumme asiantuntijan vastaanotolle tuntiessamme fyysist&auml; kipua, joten miksi emme hakeutuisi avun pariin my&ouml;s silloin kun mieli uupuu? Kynnys on madaltunut, kun tietoisuus on kasvanut ja apu tullut entist&auml; helpommin saataville.

&ndash; Henkinen kuormittuneisuus ei tarkoita mielenterveydellist&auml; h&auml;iri&ouml;t&auml;. Toistuvan ja pitkittyneen stressin helpottamiseksi kannattaa hakea ulkopuolista keskusteluapua. Omia fyysisi&auml; tai psyykkisi&auml; vaivoja on vaikea hoitaa itse, Minervan ty&ouml;terveyspsykologi Pauliina Ruusuvuori sanoo.

Hektiseksi muuttunut maailma luo omat haasteensa. Jatkuva muutos ja tulospaineiden luoma tavoitteellisuus saattavat muodostaa taakan, jonka paino heijastuu omaan k&auml;yt&ouml;kseen ja ihmissuhteisiin.

&ndash; Kohtuullinen, hallittava stressi on osa el&auml;m&auml;&auml;, sill&auml; se auttaa meit&auml; toimimaan. Ilman kunnollista palautumista aivot kuitenkin v&auml;syv&auml;t kovassa rasituksessa. Pitkittyess&auml;&auml;n t&auml;m&auml; saattaa aiheuttaa i&auml;st&auml; riippumatta uni-, muisti- ja keskittymisvaikeuksia.

<h2 class="article__heading--h2" dir="ltr">Kaikki tunteet sallittuja</h2>

Ty&ouml;n ja vapaa-ajan v&auml;lille on hyv&auml; vet&auml;&auml; selke&auml; raja. Vapaa-aika ei saisi olla suorittamista, eik&auml; aivoty&ouml;t&auml; kannata her&auml;tt&auml;&auml; illalla s&auml;hk&ouml;posteja lukemalla.

&ndash; Keskityt&auml;&auml;n niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa. N&auml;in koetaan my&ouml;s onnistumisen tunteita. Monet asiat tapahtuvat meist&auml; huolimatta, joten niihin ei kannata kohdentaa energiaa, Ruusuvuori muistuttaa.

Uupumisen oireita ovat jatkuvan v&auml;symyksen lis&auml;ksi esimerkiksi kyynistyminen ja v&auml;linpit&auml;m&auml;tt&ouml;myys ty&ouml;t&auml;&auml;n ja itse&auml;&auml;n kohtaan. My&ouml;s ammatillinen itsetunto saattaa heikenty&auml;. Ty&ouml;paikoilla arvostuksen tunnetta luodaan esimerkiksi tasa-arvoisuudella ja avoimen palautteen kulttuurilla.

Tarvittaessa ty&ouml;terveyshuollon l&auml;&auml;k&auml;ri, hoitaja tai fysioterapeutti ohjaa Ruusuvuoren vastaanotolle. Pulmat ratkeavat aina yksil&ouml;llisesti, joskus yhdell&auml; k&auml;yntikerralla.

&ndash; Vastaanotolle saa tulla juuri sellaisena kuin on. T&auml;&auml;ll&auml; ei tarvitse suorittaa tai antaa valmiita vastauksia. Minun teht&auml;v&auml;ni on kysy&auml; kysymyksi&auml;. Kaikki tunteet itkusta l&auml;htien on sallittuja, kyyneleet ovat sielun pesuvett&auml;.

<h3 class="article__heading--h3" dir="ltr">APUA CHATIST&Auml;</h3>

Minervalla on tarjolla uusi ty&ouml;terveyspsykologin chat-palvelu osana eMinervaa. Asiakasyrityksill&auml; on nyt mahdollista ottaa t&auml;m&auml; matalan kynnyksen palvelu osaksi ty&ouml;terveyshuoltoa.

<h3 class="article__heading--h3" dir="ltr">MIELEN TY&Ouml;KALUT</h3>

Minerva tarjoaa ty&ouml;terveysasiakkaille lyhytterapia-palvelua, luentoja, valmennuksia ja sovitteluita sek&auml; yksil&ouml;- ja ryhm&auml;muotoisia ty&ouml;nohjauksia.

Hakeudumme asiantuntijan vastaanotolle tuntiessamme fyysistä kipua, joten miksi emme hakeutuisi avun pariin myös silloin kun mieli uupuu?

Mielen palaset paikoilleen

Hoituu-asiakaslehdess&auml; juttua muun muassa mielen hyvinvoinnista, ty&ouml;ergonomian parantamisesta ja ty&ouml;terveyshuollosta. Kansijutussa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.

Lehti jaetaan Satakunnan alueella l&auml;hes 40 000 talouteen. Sen&nbsp;voi my&ouml;s lukea Minervan toimipisteiss&auml; tai t&auml;st&auml; linkist&auml; PDF-versiona: <a class="article__file-attachment" data-size="3632168" data-type="application/pdf" href="https://laakarikeskusminerva.fi/files/sites/14334/hoituu-2023-web-1c8d800b-a694-4777-9856-93dff040af10.pdf" target="_blank">Hoituu 2023.pdf</a>

Lehden artikkelit nettisivuillamme:

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/muutoksen-tuulet" target="_blank">Kaisa Koskinen: Muutoksen tuulet</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/saan-yksilollista-huolenpitoa-ja-minut-otetaan-huomioon-sellaisena-kuin-olen-dot" target="_blank">&quot;Saan yksil&ouml;llist&auml; huolenpitoa, ja minut otetaan huomioon sellaisena kuin olen.&quot;</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/ihminen-intohimoammatissa" target="_blank">Kansijuttu:&nbsp;Ihminen intohimoammatissa</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/eurassa-hymy-kohtaa-hymyn" target="_blank">Eurassa hymy kohtaa hymyn</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/erinomainen-tyokaveri-jonka-kanssa-yhteistyo-toimii" target="_blank">Meilt&auml; hoituu: Leo Korsoff ja Sini Nahkuri</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/minervan-laakarit-konkari-juho-ja-uusin-vahvistus-juuso-hyva-tyoyhteiso-koituu-aina-potilaan-parhaaksi" target="_blank">Minervan l&auml;&auml;k&auml;rit konkari Juho ja uusin vahvistus Juuso: &rdquo;Hyv&auml; ty&ouml;yhteis&ouml; koituu aina potilaan parhaaksi&rdquo;</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/oras-group-and-minerva-ennaltaehkaisevaa-yhdessa-tekemista" rel="noopener" target="_blank">Oras Group &amp; Minerva: Ennaltaehk&auml;isev&auml;&auml; yhdess&auml; tekemist&auml;</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/mielen-palaset-paikoilleen" target="_blank">Mielen palaset paikoilleen</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/kellonajan-siirtelyn-lopettamista-odotellessa" target="_blank">Vieraskyn&auml;: Kellonajan siirtelyn lopettamista odotellessa</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/parempaa-ergonomiaa-paatetyoskentelyyn" target="_blank">Parempaa ergonomiaa p&auml;&auml;tety&ouml;skentelyyn</a>

Vuoden 2023 Hoituu-asiakaslehti on ilmestynyt!

Euroopan johtaviin vesikalustetoimittajiin kuuluva hana- ja suihkutuotteiden valmistaja Oras Group ty&ouml;llist&auml;&auml; Suomessa yhteens&auml; noin 500 henkil&ouml;&auml;. He kaikki kuuluvat L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minervan toteuttaman ty&ouml;terveyshuollon piiriin.

&ndash; Minerva on yksi avainkumppaneistamme. He toteuttavat meille kattavan, tarpeidemme mukaan skaalautuvan ty&ouml;terveyshuollon, sek&auml; sairaanhoidon ja mielen hyvinvoinnin palvelut, Oras Groupin HR Specialist Piia Rapeli kertoo.

&ndash; Ty&ouml;terveyspalvelut tukevat ty&ouml;ss&auml;jaksamista sek&auml; ennaltaehk&auml;isev&auml;sti ett&auml; hoitoty&ouml;n kautta. Omassa roolissani Minerva on aktiivinen kumppani, jonka korkeaan ammattitaitoon pystyn luottamaan.

Toimiva ty&ouml;terveyshuolto on t&auml;rke&auml; osa vastuullisen toimijan arvomaailmaa. Oras Groupilla ty&ouml;teht&auml;v&auml;t ovat hyvin erityyppisi&auml;. Osaajien hyvinvointi takaa my&ouml;s korkean laadun, joten terveys ja toimintakyky ovat t&auml;rke&auml;ss&auml; roolissa.

&ndash; Minervan fysioterapeutit ovat varhaisessa vaiheessa mukana suunnittelemassa uusien ty&ouml;pisteiden ergonomiaa. He kiert&auml;v&auml;t aktiivisesti tuotannon ty&ouml;pisteit&auml;, ja osallistamme henkil&ouml;st&ouml;&auml;mme kehitt&auml;&auml;ksemme henkist&auml; ja fyysist&auml; toimintakyky&auml;.

<h2 class="article__heading--h2" dir="ltr">Yksil&ouml;l&auml;ht&ouml;ist&auml; v&auml;litt&auml;mist&auml;</h2>

Hyv&auml; ty&ouml;terveyshuolto on asia, jota arvostetaan. Se nousee esiin rekrytoinneissa yhten&auml; t&auml;rke&auml;n&auml; etuna.

&ndash; Sill&auml; on iso arvo, ett&auml; Minerva on l&auml;hell&auml;. Ty&ouml;terveyden vastaanotolla jokainen kohdataan yksil&ouml;llisesti ja kaikille annetaan se aika, jonka yksil&ouml; tarvitsee, Rapeli sanoo.

Terveys ei koostu ainoastaan fyysisest&auml; hyvinvoinnista, sill&auml; mieli ohjaa kaikkea toimintaa. Oras Group onkin ottanut osaksi ty&ouml;terveyshuoltoa Minervan ty&ouml;terveyspsykologin ja sosiaalialan asiantuntijapalvelut. T&auml;m&auml; tukee varhaisen v&auml;litt&auml;misen mallia.

&ndash; Toimimme yksil&ouml;l&auml;ht&ouml;isesti ja pysymme ajan hermolla. Sairauspoissaolotilastoissa mielenterveyssyist&auml; johtuvat poissaolot eiv&auml;t ole kovin suuria, mutta haluamme kuitenkin varmistaa my&ouml;s psyykkisen hyvinvoinnin. Mielenterveystukipaketti on yksi iso osa ty&ouml;hyvinvointiohjelmaamme.

&ndash; Toimintasuunnitelmaamme sis&auml;ltyv&auml; mielenterveyden tukipaketti tarjoaa tukea akuuttiin tarpeeseen, mutta my&ouml;s lyhytterapia-palveluja, joihin ohjaudutaan ty&ouml;terveyspsykologin tekem&auml;n hoitosuunnitelman mukaisesti. Mahdollistamme henkil&ouml;st&ouml;llemme avun ajoissa, mielell&auml;&auml;n jo ennakkoon.

" Työterveyden vastaanotolla jokainen kohdataan yksilöllisesti ja kaikille annetaan se aika, jonka yksilö tarvitsee."

Oras Group & Minerva: Ennaltaehkäisevää yhdessä tekemistä

Ty&ouml;fysioterapeutti Ilkka Kukkonen on ollut L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minervan ty&ouml;terveyshuollon asiakkaiden apuna jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Vaikka ty&ouml;fysioterapeutin ty&ouml;n p&auml;&auml;paino on ennaltaehk&auml;isev&auml;ss&auml; toiminnassa, hoidetaan tarvittaessa jo esiin tulleita oireita painottaen ohjausta omahoitoon.

T&auml;ss&auml; Kukkosen vinkit ergonomisempaan tietokonety&ouml;skentelyyn.

<h2 class="article__heading--h2" dir="ltr" role="presentation">Yli 90 % ihmisist&auml; pit&auml;&auml; ty&ouml;tuolia liian korkealla &ndash; oletko yksi heist&auml;?</h2>

Ergonomisin istuma-asento toteutuu, kun jalkapohjat ovat tukevasti lattiassa eik&auml; istuintyynyn reuna paina pohkeiden taakse. Istuimen syvyys taas on oikea, kun polvitaipeen ja istuintyynyn reunan v&auml;liin j&auml;&auml; pienen nyrkin kokoinen tila. Istu ryhdikk&auml;&auml;sti tuolin per&auml;ll&auml; ja anna selk&auml;nojan tukea selk&auml;&auml;si.

Muista jaloitella! Jos k&auml;yt&ouml;ss&auml;si ei ole s&auml;hk&ouml;ty&ouml;p&ouml;yt&auml;&auml;, hy&ouml;dynn&auml; seisomaty&ouml;skentelyyn esimerkiksi puhelut ja muu oheistoiminta, joka ei vaadi tietokoneen &auml;&auml;rell&auml; istumista.

<h2 class="article__heading--h2">Sormet ty&ouml;skentelee, kyyn&auml;rvarret tukee, hartiat rentoutuu</h2>

Ty&ouml;p&ouml;yt&auml; on oikealla korkeudella kun kyyn&auml;rvarret ovat tukevasti p&ouml;yd&auml;n p&auml;&auml;ll&auml; ja hartiat ovat rentona. Kyyn&auml;rvarret voivat ottaa tukea joko tuolin k&auml;sinojista tai suoraan p&ouml;yd&auml;st&auml; niin, ett&auml; napa on kiinni p&ouml;yd&auml;n reunassa. Jos p&ouml;yd&auml;n korkeus ei ole s&auml;&auml;dett&auml;viss&auml;, tingi ennemmin istumakorkeudesta kuin niska-hartiaseudun ergonomiasta. Liian suuren istumakorkeuden voit korjata jalkatukea k&auml;ytt&auml;m&auml;ll&auml;.

<h2 class="article__heading--h2" dir="ltr" role="presentation">Suorat linjat ty&ouml;v&auml;lineisiin ja sivuttainen luonnonvalo</h2>

N&auml;pp&auml;imist&ouml;n ja hiiren tulisi olla suoraan edess&auml;si ja et&auml;isyydell&auml;, jossa niit&auml; ei joudu kurottamaan vaan olkavarret pysyv&auml;t l&auml;hell&auml; kylki&auml;. N&auml;yt&ouml;n et&auml;isyys on hyv&auml;, kun katse hallitsee kuva-alan luontevasti ilman, ett&auml; liikett&auml; joutuu ohjaamaan niskalla. Kiinnit&auml; huomio my&ouml;s ty&ouml;huoneen valaistukseen; Valon tulisi etenkin n&auml;yt&ouml;n takana olla tasainen ja miellytt&auml;v&auml; silm&auml;lle. Paras suunta luonnonvalolle on n&auml;yt&ouml;n sivulta.

Vinkki! Jos olet oikeak&auml;tinen, opettele k&auml;ytt&auml;m&auml;&auml;n hiirt&auml; vasemmalla k&auml;dell&auml;. N&auml;in oikea k&auml;si vapautuu n&auml;pp&auml;imist&ouml;n tai kyn&auml;n k&auml;ytt&ouml;&ouml;n. Samalla ty&ouml;skentelyn symmetria paranee.

&nbsp;

Minervan ty&ouml;terveyshuolto tarjoaa yrityksille laadukasta, paikallista, aidosti v&auml;litt&auml;v&auml;&auml; ja monipuolista ty&ouml;terveys- ja ty&ouml;hyvinvointipalvelua Raumalla, Eurassa ja Porissa. Toimimme moniammatillisena tiimin&auml; ja nime&auml;mme jokaiselle yritykselle oman ty&ouml;terveysl&auml;&auml;k&auml;rin, -hoitajan, -fysioterapeuttin ja -psykologin, jotka oppivat tuntemaan yrityksen ty&ouml;ntekij&auml;t, ty&ouml;olosuhteet ja organisaation.

<a href="/tyoterveyshuolto" rel="noopener" target="_blank">Lue lis&auml;&auml; ja pyyd&auml; tarjous.</a>

Lue Minervan työfysioterapeutti Ilkka Kukkosen vinkit ergonomisempaan tietokonetyöskentelyyn.

Parempaa ergonomiaa päätetyöskentelyyn

Minervan Euran&nbsp;toimipisteen vastaanotossa aistii hyv&auml;n tuulen l&auml;sn&auml;olon kaikesta kanssak&auml;ymisest&auml;. Tutut hoitajat ja l&auml;&auml;k&auml;rit antavat jokaiselle asiakkaalle t&auml;m&auml;n tarvitseman ajan.

Jo yli 20 vuoden ajan Eurassa toiminut ammattiosaajien joukko on tullut alueen asukkaille tutuksi. Avarat ja viihtyis&auml;t tilat yhdess&auml; l&auml;mminhenkisten kohtaamisten kanssa luovat tunnelman, jossa asiakkaiden on helppo olla oma itsens&auml;.

Eurassa palvellaan yksityis- ja ty&ouml;terveyshuollon asiakkaita. Yleisl&auml;&auml;k&auml;rien lis&auml;ksi asioidaan gynekologilla ja ortopedill&auml;, ihotautil&auml;&auml;k&auml;rill&auml;, psykiatrilla, ty&ouml;terveyspsykologilla, lastenl&auml;&auml;k&auml;rill&auml; sek&auml; korva-, nen&auml;- ja kurkkutautien erikoisl&auml;&auml;k&auml;rill&auml;.

&ndash; Useat yleisl&auml;&auml;k&auml;rit ja kattavat erikoisl&auml;&auml;k&auml;ripalvelut takaavat nopean ja asiantuntevan hoidon asiakkaille, kun parhaimmillaan ajan vastaanotolle voi saada samalle p&auml;iv&auml;lle, yleisl&auml;&auml;k&auml;ri Marja-Leena Alho kertoo.

&ndash; Olen kahden vuoden aikana saanut t&auml;nne omia vakioasiakkaita, jotka k&auml;yv&auml;t s&auml;&auml;nn&ouml;llisemmin. He ovat tulleet tutuiksi ja on mukavaa seurata, kuinka heid&auml;n el&auml;m&auml;ns&auml; soljuu eteenp&auml;in.

Alho ja ty&ouml;terveysl&auml;&auml;k&auml;ri, yleisl&auml;&auml;ketieteen erikoisl&auml;&auml;k&auml;ri Mona Toivonen pit&auml;v&auml;t vastaanottoa Eurassa kahdesti viikossa. Muina p&auml;ivin&auml; he ty&ouml;skentelev&auml;t Rauman toimipisteess&auml;. Noin puolen tunnin ty&ouml;matka paikkakuntien v&auml;lill&auml; rentouttaa molempia, kun ty&ouml;p&auml;iv&auml;n asiat tulee mietitty&auml; autossa valmiiksi.

Toivonen on pit&auml;nyt Eurassa vastaanottoa toimipisteen avaamisesta eli syksyst&auml; 2001 l&auml;htien. H&auml;n tekee Raumalla p&auml;&auml;osin ty&ouml;terveysl&auml;&auml;k&auml;rin t&ouml;it&auml;, joten Euran toimipisteess&auml; ty&ouml;skentely tuo mukavaa vaihtelua.

&ndash; Eurassa asiakkaita on ty&ouml;terveysasiakkaiden lis&auml;ksi laidasta laitaan, lapsista aikuisiin. Tuttuja vakioasiakkaita on paljon, Toivonen sanoo.

Hyv&auml; ty&ouml;ilmapiiri heijastuu asiakaskohtaamisiin. T&auml;m&auml; on helposti aistittavissa henkil&ouml;kunnan tervehtiess&auml; jokaista sis&auml;&auml;ntulijaa iloisesti. Eurassa hymy kohtaa hymyn.

Minervan Euran toimipisteen vastaanotossa aistii hyvän tuulen läsnäolon kaikesta kanssakäymisestä

Eurassa hymy kohtaa hymyn

Kun Kristiina Salonen siivosi maaliskuun lopulla Eduskuntatalon ty&ouml;huonettaan, h&auml;nen syd&auml;mess&auml;&auml;n huokui kiitollinen haikeus. 12 vuoden ura kansanedustajana oli p&auml;&auml;ttym&auml;ss&auml; omasta aloitteesta, ja edess&auml; siinsiv&auml;t uudet tuulet Satakunnan maakuntajohtajana.

H&auml;n oli jo ilmoittanut asettuvansa ehdolle kev&auml;&auml;n 2023 eduskuntavaaleissa, kun maakuntajohtajan paikka tuli hakuun.

&ndash; Maakuntajohtajan teht&auml;v&auml;ss&auml; moni asia osui yhteen ajatusteni ja toiveideni kanssa. Saisin hy&ouml;dynt&auml;&auml; kokemusta, kontakteja ja verkostoja, sek&auml; jatkaa intohimoani asioihin vaikuttamiseen ja ty&ouml;skennell&auml; Satakunnan menestyksen eteen, Salonen kertoo.

&ndash; Teht&auml;v&auml;n&auml;mme on huolehtia alueen kehitt&auml;misest&auml; niin elinymp&auml;rist&ouml;n&auml; kuin elinkeinorakenteeltaankin. Ajamme Satakunnan etua. Edist&auml;mme v&auml;est&ouml;n hyvinvointia esimerkiksi ymp&auml;rist&ouml;n, koulutuksen ja liikkuvuuden edellytyksist&auml; huolehtien. Seuraamme toki, miten hyvinvointialue tulee j&auml;rjest&auml;m&auml;&auml;n ja sijoittamaan palvelunsa.

Satakuntaliiton ja Satakunnan hyvinvointialueen yhteisiksi intresseiksi Salonen nostaa varautumisen ja osaavan ty&ouml;voiman, kuten l&auml;&auml;k&auml;rien ja hoitajien, riitt&auml;vyyden my&ouml;s jatkossa.

&ndash; Yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenalan toimijat ovat jatkossakin t&auml;rke&auml;ss&auml; roolissa vastaamassa kasvavaan palvelutarpeeseen. Tunnen Minervan vuosien ajalta ja arvostan perheyrityksen arvoja, jotka kantavat t&auml;ss&auml;kin terveydenhuollon murroksessa.

&ndash; N&auml;iden arvojen mukaisesti halutaan ensisijaisesti palvella ja auttaa ihmist&auml; l&auml;hell&auml;. Yrityksen kasvollinen omistajuus osoittaa sitoutumista alueella ja siten vastuuta satakuntalaisista. Inhimillisi&auml;, asiakasta kuuntelevia arvoja toivoisi n&auml;kev&auml;n enemm&auml;nkin.

<h2 class="article__heading--h2" dir="ltr">Maailma ty&ouml;p&ouml;yd&auml;ll&auml;</h2>

Sek&auml; maakuntajohtajan ett&auml; kansanedustajan ty&ouml;t ovat intohimoammatteja. Kutsumus ei katso kellonaikaa, joten ty&ouml;n ja vapaa-ajan raja on h&auml;ilyv&auml;.

&ndash; Itselt&auml;&auml;n paljon vaativana ihmisen&auml; minulla on ik&auml;&auml;n kuin koko maailma ty&ouml;p&ouml;yd&auml;ll&auml;. Kansanedustajana mietti usein, ett&auml; pystyyk&ouml; tekem&auml;&auml;n riitt&auml;v&auml;sti ja onko saanut kaikki asiat hoidettua, Salonen kertoo.

Perhe on voimavara, jonka avulla jaksaa nopeita muutoksia sis&auml;lt&auml;vi&auml; pitki&auml; ty&ouml;p&auml;ivi&auml;. Alle kouluik&auml;isen tyt&ouml;n &auml;itin&auml; Salonen kertoo kipuilleensa sen kanssa, ett&auml; asui aiemmin osan viikosta Helsingiss&auml;. Lomien pit&auml;minen on vaikeaa, sill&auml; ymp&auml;r&ouml;iv&auml;t asiat liittyv&auml;t jollain tavalla ty&ouml;h&ouml;n.

&ndash; Avatessani lehden tai television nousee usein esiin jokin asia, joka pit&auml;&auml; selvitt&auml;&auml;. Se kuormittaa, mutta kun ty&ouml; on intohimo, jaksaa sen avulla uskomattomia asioita. Huolehdin jaksamisestani hyvill&auml; y&ouml;unilla ja liikunnalla.

Johtamisty&ouml;ss&auml; Salonen panostaa avoimuuteen ja luottamukseen. N&auml;m&auml; yhdess&auml; osallistamisen kanssa luovat ty&ouml;yhteis&ouml;&ouml;n arvostusta, mik&auml; tuottaa tuloksia ja ty&ouml;hyvinvointia.

&ndash; Asiantuntijaorganisaation johtajana peilaan sit&auml;, miten omat ty&ouml;ntekemisen tavat toimivat esimerkkin&auml;. On johdettava itse&auml;&auml;n niin, ett&auml; asettaa selke&auml;t rajat, vaikka onkin tavoitettavissa. 
 
KRISTIINA SALONEN

<ul dir="ltr">
	<li>Ty&ouml;skenteli 12 vuotta kansanedustajana</li>
	<li>H&auml;n aloitti Satakunnan maakuntajohtajana 1.4.2023</li>
	<li>Salonen asuu Raumalla miehens&auml; ja 6-vuotiaan tytt&auml;rens&auml; kanssa</li>
</ul>

Maakuntajohtajan tehtävässä moni asia osui yhteen ajatusteni ja toiveideni kanssa, Kristiina Salonen kertoo.

Ihminen intohimoammatissa

83-vuotias Leena Unkuri ei anna i&auml;n hidastaa, vaan h&auml;n el&auml;&auml; aktiivista arkea. Unkuri viihtyy luonnon &auml;&auml;rell&auml;, piha- ja puutarhat&ouml;iden parissa. H&auml;n on k&auml;ytt&auml;nyt L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minervan Porin toimipisteen palveluita syksyst&auml; 2022 l&auml;htien.

<h3 class="article__heading--h3" dir="ltr">1. Ammattitaito</h3>

Minervalla on monipuoliset ja ammattitaitoiset palvelut, joita tehd&auml;&auml;n ihmisl&auml;ht&ouml;isesti. Tunnelma on aidosti l&auml;heinen ja v&auml;litt&auml;v&auml;. Olen k&auml;ynyt kardiologilla, verisuonikirurgilla ja sis&auml;tautil&auml;&auml;k&auml;reill&auml; sek&auml; niihin kuuluvissa tutkimuksissa. Hoitopolku on sujuva, kun asiantuntijat l&ouml;ytyv&auml;t saman katon alta.

<h3 class="article__heading--h3">2. V&auml;litt&auml;minen</h3>

V&auml;litt&auml;minen n&auml;kyy kaikissa kohtaamisissa. Jo vastaanotossa tuntee olevansa tervetullut. Keskustelemme kaikenlaisista kuulumisista hoitajien ja l&auml;&auml;k&auml;reiden kanssa. Saan yksil&ouml;llist&auml; huolenpitoa, ja minut otetaan huomioon sellaisena kuin olen. L&auml;&auml;k&auml;rit ovat my&ouml;s yhteydess&auml; minun suuntaani, ja silloin tunnen, ett&auml; minusta huolehditaan ja v&auml;litet&auml;&auml;n.

<h3 class="article__heading--h3">3. Joustavuus</h3>

Uudet tilat ovat avarat, valoisat ja toimivat. Minervaan on helppo tulla, sill&auml; parkkipaikat ovat l&auml;hell&auml; ja tilat ovat helppokulkuiset. P&auml;&auml;sen vastaanotolle tarvittaessa nopeastikin &ndash; t&auml;&auml;ll&auml; joustetaan, jotta asiat etenev&auml;t potilaan toivomalla tavalla. Ajan mielell&auml;ni t&auml;m&auml;n palvelun takia Harjavallasta Poriin, ja niin tekev&auml;t monet yst&auml;v&auml;nikin.

83-vuotias Leena Unkuri kertoo kolme asiaa, joita hän asiakkaana Minervassa arvostaa.

"Saan yksilöllistä huolenpitoa, ja minut otetaan huomioon sellaisena kuin olen."

&quot;Viime vuosi j&auml;i L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minervan historiassa suurten muutosten vuodeksi. Tammikuussa kerroimme avaavamme uuden toimipisteen Poriin ja lokakuussa p&auml;&auml;simme viett&auml;m&auml;&auml;n l&auml;hes tuhannen neli&ouml;n kokoisen Minerva IsoKarhun avajaisia. Samalla saimme suuren m&auml;&auml;r&auml;n uusia ty&ouml;kavereita, jotka ovat olleet avainroolissa uuden l&auml;&auml;k&auml;rikeskuksemme jalkautumisessa Poriin. Suuri kiitos teille hyv&auml;t asiakkaamme, jotka olette asioineet uudessa toimipisteess&auml;mme. Olemme olemassa teit&auml; varten.

Yksi ilonaiheemme on my&ouml;s ollut uusien l&auml;&auml;k&auml;reiden saaminen osaksi Minervan asiantuntijajoukkoa. Pyrimme jatkossakin olemaan niin hoitohenkil&ouml;kunnalle kuin l&auml;&auml;k&auml;reillekin hyv&auml; paikka ty&ouml;skennell&auml;. Kolmen toimipisteen my&ouml;t&auml; palveluverkostomme kattaa entist&auml; paremmin Satakuntaa.

Alkuvuodesta koko yksityist&auml; terveydenhuoltoalaa ravisteltiin, kun sairasvakuutuslain muutoksen my&ouml;t&auml; yksityisen terveydenhuollon tutkimusten ja hoitojen korvaukset loppuivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. N&auml;in ollen yksityisasiakkaamme eiv&auml;t ole en&auml;&auml; saaneet Kela-korvauksia laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista, eik&auml; l&auml;&auml;k&auml;reiden m&auml;&auml;r&auml;&auml;mist&auml; muista tutkimuksista tai hoitotoimenpiteist&auml;. Ty&ouml;terveyshuollon korvauksia muutos ei koskenut.

Olemme my&ouml;s hakeutuneet Porissa palvelusetelituottajaksi ja t&auml;t&auml; kautta aloittaneet yhteisty&ouml;n Satakunnan hyvinvointialueen kanssa. Toivomme t&auml;m&auml;n yhteisty&ouml;n syvenev&auml;n ja ett&auml; yksityiset palveluntuottajat huomioidaan hyvinvointialueen rahoituksen kohdentamisessa.

Selv&auml;&auml; on, ett&auml; ep&auml;varmuustekij&ouml;ist&auml; emme ole p&auml;&auml;sem&auml;ss&auml; eroon, mutta kohtaamme tulevaisuuden haasteet mielenkiinnolla. Ja toisaalta meid&auml;n on edelleen mahdollista vaikuttaa siihen, millaiseksi t&auml;m&auml; tulevaisuutemme muodostuu.&quot;

Kaisa Koskinen 
L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minervan toimitusjohtaja

"Yksi ilonaiheemme on ollut uusien lääkäreiden saaminen osaksi Minervan asiantuntijajoukkoa."

Kaisa Koskinen: Muutoksen tuulet

R&ouml;ntgenist&auml; kuuluu iloista keskustelua kun r&ouml;ntgenhoitaja Sini Nahkuri ja radiologian erikoisl&auml;&auml;k&auml;ri Leo Korsoff valmistautuvat p&auml;iv&auml;&auml;n. Sini aloitti Minervassa vuoden 2023 alussa ja siit&auml; alkoi heid&auml;n yhteisty&ouml;ns&auml;. Toisilleen tuttuja he ovat kuitenkin pidemm&auml;lt&auml; ajalta.

&ndash; Olen tuntenut Sinin jo pienest&auml; pit&auml;en, sill&auml; asuimme samassa naapurustossa ja h&auml;n oli lasteni kavereita. Sini on p&auml;&auml;ssyt ty&ouml;h&ouml;n nopeasti kiinni ja kuten osasin ennalta odottaa, h&auml;n on erinomainen ty&ouml;kaveri, jonka kanssa yhteisty&ouml; toimii, Leo kehuu.

Ty&ouml;njako arjessa on selv&auml;. Sini kuvaa potilaan ja Leo kertoo kuvien perusteella lausunnot. Ty&ouml; on pitk&auml;lti itsen&auml;ist&auml;, mutta toisen tuki on aina l&auml;hell&auml;.

&ndash; Leolta uskaltaa kysy&auml; apua ja yhteyden saa helposti. H&auml;n on rauhallinen, hauska ja nauravainen sek&auml; varma ammattilainen, jonka sanaan on helppo luottaa, Sini sanoo.

Meilt&auml; hoituu!

Meiltä hoituu: Leo Korsoff ja Sini Nahkuri

"Erinomainen työkaveri, jonka kanssa yhteistyö toimii"

&quot;Tasan 42 vuotta sitten Suomessa tehtiin er&auml;&auml;n&auml; maaliskuisena viikonloppuy&ouml;n&auml; merkitt&auml;v&auml; teko: Suomi siirtyi kes&auml;aikaan. Kes&auml;aikaa oli toisen maailmansodan aikana kertaalleen meill&auml;kin kokeiltu, mutta s&auml;&auml;nn&ouml;llinen kellonaikojen siirtely alkoi vuonna 1981.

Kes&auml;ajan k&auml;ytt&ouml;&auml; on perusteltu l&auml;hinn&auml; taloudellisilla hy&ouml;dyill&auml;. Kun kes&auml;aika tuo lis&auml;&auml; valoisia tunteja iltoihin, valaistukseen tarvittavaa energiaa j&auml;isi s&auml;&auml;st&ouml;&ouml;n. T&auml;t&auml; ajatusta kuvastaakin kes&auml;ajan englanninkielinen termi, Daylight saving time. Suomessa t&auml;m&auml; potentiaalinen, ja itse asiassa jopa t&auml;ysin p&auml;invastaiseksi todettu &rdquo;hy&ouml;ty&rdquo; rajoittuu vain kev&auml;&auml;seen ja syksyyn, sill&auml; kes&auml;ll&auml; meill&auml; on valoisaa p&auml;&auml;osan vuorokaudesta - ja osassa maata ihan koko vuorokauden ymp&auml;ri.

Terveyden n&auml;k&ouml;kulmasta kaksi kertaa vuodessa tapahtuva rutiininomainen koko kansan sis&auml;isen kellon h&auml;iritseminen on brutaalia. Elimist&ouml;lle sen sirkadiaanisen rytmin muuttaminen tunnilla on hyvin merkitt&auml;v&auml; asia. Kellonajan siirtelyn on muun muassa todettu lis&auml;&auml;v&auml;n unih&auml;iri&ouml;it&auml;, masennusoireilua, suolisto-oireita ja jopa syd&auml;ninfarkteja. My&ouml;s itsemurhien ja liikenneonnettomuuksien on havaittu lis&auml;&auml;ntyv&auml;n kev&auml;isin kellonajan siirron j&auml;lkeen. Kellonajan siirto h&auml;iritsee ihmiselimist&ouml;&auml; usean p&auml;iv&auml;n ajan. Amerikkalainen unil&auml;&auml;ketieteen yhdistys, American Academy of Sleep Medicine, vetoaa sek&auml; lyhyen ett&auml; pitk&auml;n aikav&auml;lin terveysvaikutuksiin suositellessaan kellojen siirtelyn lopettamista.

Kellonajan siirtelyn lopettamisesta onkin keskusteltu vuosia. Vuonna 2017 asiasta tehtiin Suomessa kansalaisaloite, sill&auml; EU-direktiivin takia Suomi ei voi itsen&auml;isesti asiaan puuttua. Euroopan parlamentti &auml;&auml;nesti aiheesta vuonna 2018 ja siirtelyst&auml; luopumista kannatettiin huimalla &auml;&auml;nim&auml;&auml;r&auml;erolla. Tarkoituksena oli, ett&auml; jo pari vuotta sitten olisimme olleet tilanteessa, jossa kukin EU:n j&auml;senmaa olisi itse saanut p&auml;&auml;tt&auml;&auml; pit&auml;ytyv&auml;tk&ouml; he samassa kellonajassa l&auml;pi vuoden. Mutta sitten tuli Brexit, koronapandemia ja sota.

T&auml;ll&auml; hetkell&auml; meill&auml; ei ole mit&auml;&auml;n tietoa siit&auml;, koska kellonajan siirtelyn lopettaminen koittaa. Joidenkin arvioiden mukaan muutos saattaa tulla aikaisintaan vuonna 2025.&quot;

Sit&auml; odotellessa voimme onneksi helpottaa sopeutumista muutamilla konsteilla:

<ul dir="ltr">
	<li>Valmistaudu kev&auml;isin kes&auml;ajan siirtoon menem&auml;ll&auml; nelj&auml;n&auml; edelt&auml;v&auml;n&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; 15 minuuttia aiemmin nukkumaan ja my&ouml;s her&auml;&auml;m&auml;&auml;n 15 minuuttia aikaisemmin.</li>
	<li>My&ouml;s ruoka-aikojen rukkaaminen samalla tavalla asteittain kohti uutta kellonaikaa auttaa.</li>
	<li>Altistu aamuisin 20 minuutille auringonvaloa ennen kello kymment&auml;. Kirkasvalolampusta saa tarvittaessa lis&auml;apua.</li>
</ul>

&nbsp;

Maija Ylivuori 
Korva-, nen&auml;- ja kurkkutautien erikoisl&auml;&auml;k&auml;ri, l&auml;&auml;ketieteen tohtori, unil&auml;&auml;ketieteen erityisp&auml;tevyytt&auml; suorittava l&auml;&auml;k&auml;ri

Maija Ylivuori kertoo kolme vinkkiä, joilla voi helpottaa sopeutumista kellonajan siirtämiseen.

Vieraskynä: Kellonajan siirtelyn lopettamista odotellessa

L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minervassa p&auml;&auml;see lapsirakkaan neurologin vastaanotolle nopeasti ilman l&auml;hetett&auml;. &rdquo;Jokainen lapsi on t&auml;rke&auml; ja ansaitsee ymm&auml;rryksen ongelmastaan.&rdquo;

Teksti: Milla Majander / Satakunnan Kansa

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva_lastenneurologi__001_kuva_vesa_saivo-dad4c48a-fe83-470f-badc-f2d5502a1cc0_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>&rdquo;Lapsen keskittymiskyky&auml; voi vaalia ja harjoitella esimerkiksi yhteisell&auml; iltasatuhetkell&auml;, jonka aikana ei tehd&auml; muita asioita&rdquo;, Elina Ylitalo muistuttaa. (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

Elina Ylitalolle oli varhain selv&auml;&auml;, ett&auml; h&auml;n haluaa tehd&auml; lasten kanssa t&ouml;it&auml;.

&rdquo;Onko mit&auml;&auml;n mielenkiintoisempaa kuin lapsen aivot ja heid&auml;n kehityksens&auml;&rdquo;,lastenneurologian erikoisl&auml;&auml;k&auml;ri sanoo.

Ylitalo tutkii ja hoitaa lasten erilaisia neurologisia sairauksia ja kehitysh&auml;iri&ouml;it&auml;. Niit&auml; ovat esimerkiksi p&auml;&auml;ns&auml;rky, migreeni, epilepsia, ADHD tai autismin kirjon h&auml;iri&ouml;t.

<h2 class="article__heading--h2">Oireilun syy selville</h2>

Jos lapsella on usein toistuvaa p&auml;&auml;ns&auml;rky&auml;, mik&auml; haittaa h&auml;nen arkeaan, kannattaa olla yhteydess&auml; terveydenhuoltoon.

&rdquo;Useimmiten ei ole kyse mist&auml;&auml;n vakavasta, mutta toistuva oireilu pit&auml;&auml; selvitt&auml;&auml; ja hoitaa.&rdquo;

P&auml;&auml;ns&auml;rky on yksi tavallisimmista syist&auml; hakeutua lastenneurologin vastaanotolle. Muita ovat ep&auml;ilyt erilaisista kohtausoireista, vanhempia huolettavat oireet sek&auml; oireet erilaisista kehitysh&auml;iri&ouml;ist&auml;, kuten ADHD:sta.

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden h&auml;iri&ouml;&ouml;n m&auml;&auml;r&auml;tyiss&auml; l&auml;&auml;kkeiss&auml; on viime vuosina ollut Ylitalon mukaan huomattavaa kasvua. Syyt ovat moninaiset.

&rdquo;Ihmiset lukevat paljon aiheesta. Oireita ep&auml;ill&auml;&auml;n herkemmin ja hakeudutaan tutkimuksiin. Kehityksellinen h&auml;iri&ouml; voidaan diagnosoida tai todeta, ett&auml; ihmisell&auml; on siihen sopivia piirteit&auml;, mutta ei viitett&auml; varsinaisesta ADHD:sta, sill&auml; oireet voivat liitty&auml; moniin muihinkin asioihin. Varmuudella ei tiedet&auml;, tunnistetaanko tapaukset paremmin vai ovatko ne todellisuudessa lis&auml;&auml;ntyneet&rdquo;, Ylitalo sanoo.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva_lastenneurologi__007_kuva_vesa_saivo-9d406615-3559-4927-8061-13a9e25f6598_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>Elina Ylitalo valmistuu kev&auml;&auml;ll&auml; lastenneurologian erikoisl&auml;&auml;k&auml;riksi. (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Pitki&auml; hoitopolkuja</h2>

Mit&auml; vaikeampi kehitysh&auml;iri&ouml; on, sen varhemmin se lapsena havaitaan.

&rdquo;Lievempi kognitiivisen kehityksen ongelma voi tulla esiin, kun huomataan lapsella olevan vaikeuksia p&auml;iv&auml;kodissa tai koulussa.&rdquo;

Lasten kehitykselliset neurologiset ongelmat vaativat pitk&auml;aikaista seurantaa. Hoitopolku on aina pitk&auml;.

&rdquo;Usein kehityksellisiss&auml; pulmissa diagnoosin saaminen ei ole kiireellisint&auml;. Ensisijaista on mietti&auml;, miten lasta voidaan auttaa, kun jotakin aletaan ep&auml;ill&auml;. Jos vaan odotetaan diagnoosia, eik&auml; samalla tapahdu mit&auml;&auml;n muuta, ehtii lapsi kehitty&auml; pari vuotta vaikeuksiensa kanssa. Yhteiskunnalla on paljon parannettavaa joka tasolla, jotta lapsen ongelmaan p&auml;&auml;st&auml;&auml;n heti puuttumaan matalalla kynnyksell&auml;&rdquo;, Ylitalo sanoo.

<h2 class="article__heading--h2">Onko t&auml;m&auml; geeneiss&auml;?</h2>

Periytyv&auml;tk&ouml; h&auml;iri&ouml;tasoinen ADHD tai autismin kirjon h&auml;iri&ouml;t?

&rdquo;Geneettinen periytyvyys on vahva ja m&auml;&auml;ritelm&auml;nkin mukaan ne ovat synnynn&auml;isi&auml; kehityksellisi&auml; h&auml;iri&ouml;it&auml;. Ymp&auml;rist&ouml; ei pelk&auml;st&auml;&auml;n niit&auml; aiheuta.&rdquo;

Aikuinenkin voi ajatella, onkohan minulla ADHD.

&rdquo;Olennaista on mietti&auml;, onko ylivilkkautta ollut lapsesta saakka. Jos ei ole, silloin ei ole kyse synnynn&auml;isest&auml; neuropsykiatrisesta kehitysh&auml;iri&ouml;st&auml;&rdquo;, Ylitalo muistuttaa.

Tiesitk&ouml;? Lapsilla esiintyy epilepsiaa useammin kuin aikuisilla.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva_lastenneurologi__004_kuva_vesa_saivo-45b61783-4566-4191-8bee-7e3e9e0bcda9_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>&rdquo;Haluan, ett&auml; perhe kokee tulevansa ymm&auml;rretyksi ja kuulluksi. L&auml;&auml;k&auml;rin&auml; en koskaan ajattele perheen olevan vastaanotolla turhaan.&rdquo; (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Empatiaa erilaisuuden ymm&auml;rt&auml;miseen</h2>

Elinan ammattitaitoon yhdistyy muureja murtava aurinkoisuus.

&rdquo;Olen tosi lapsirakas. Lapset ovat mahtavia. Joka p&auml;iv&auml;ss&auml; on jotain hauskaa, kun ty&ouml;skentelee lasten kanssa. Toisaalta t&auml;ss&auml; ammatissa kohtaa my&ouml;s hyvin raskaita asioita, joten empatiakyky ja perheiden tukeminen on t&auml;rke&auml;&auml;.&rdquo;

Ylitalosta on t&auml;rke&auml;&auml;, ett&auml; erilaiset sairaudet ja kehitysh&auml;iri&ouml;t tehd&auml;&auml;n n&auml;kyv&auml;ksi ja tunnetuiksi.

&rdquo;Lapsi kyll&auml; osaa suhtautua erilaiseen kaveriin, kun erityispiirteet sanoitetaan fiksusti. Lapsen itsetunnon kehitykselle on t&auml;rke&auml;&auml; ymm&auml;rt&auml;&auml;, mist&auml; omat vaikeudet johtuvat, ettei lapsi vain ajattele olevansa outo, tyhm&auml; tai huono.&rdquo;

Lastenneurologilla onkin t&auml;rke&auml; viesti kaikille.

&rdquo;Kaikki lapset ovat ihania yksil&ouml;it&auml;, vaikka heill&auml; olisi isoja haasteita. Jokainen on yht&auml; rakas ihminen, joka ansaitsee ymp&auml;rist&ouml;n hoivan, rakkauden ja ymm&auml;rryksen omasta ongelmastaan.&rdquo;

Vanhemmille lapsen neurologinen sairauden puhkeaminen on aina raskasta.

&rdquo;Perhe tarvitsee aina monipuolista tukea.&rdquo;

Vinkki: Lapsen keskittymiskyky&auml; voi vaalia ja harjoitella esimerkiksi yhteisell&auml; iltasatuhetkell&auml;, jonka aikana ei tehd&auml; muita asioita.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva_lastenneurologi__003_kuva_vesa_saivo-fabdfb52-997f-4734-bb56-6a19dbfa2deb_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>&rdquo;L&auml;&auml;ketieteellisyyden lis&auml;ksi minulle on t&auml;rke&auml;&auml;, ett&auml; lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja iloiseksi. Onnistunut vuorovaikutus lapsen kanssa on oleellinen osa vastaanottoa.&rdquo; (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

<h3 class="article__heading--h3">3 kysymyst&auml; 
Lastenneurologi vastaa</h3>

Miten huolehdin lapsen aivoterveydest&auml;?

Anna rakastava ymp&auml;rist&ouml;. Huolehdi perustarpeet: riitt&auml;v&auml; uni, sy&ouml;minen, juominen, lepo ja vapaa-aika. Neurologisia haasteita voi tulla silti. Vanhemman ei pid&auml; t&auml;ll&ouml;in ahdistua ja kokea tehneens&auml; jotain v&auml;&auml;rin.

Milloin on hyv&auml; ottaa lapsen kehitys asiantuntijan kanssa puheeksi?

Kun lapsi ei esimerkiksi hakeudu normaaliin sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai ik&auml;tasoiseen leikkiin muiden lasten tai aikuisten kanssa.

Mit&auml; nepsy-h&auml;iri&ouml;t tarkoittavat?

Neuropsykiatrisia kehitysh&auml;iri&ouml;it&auml;, jotka n&auml;kyv&auml;t arkea haittaavina oireina esimerkiksi lapsen k&auml;ytt&auml;ytymisess&auml;, keskittymiss&auml; ja vuorovaikutuksessa. Autismin kirjo, ADHD ja Touretten syndrooma ovat esimerkiksi nepsy-h&auml;iri&ouml;it&auml;.

Lääkärikeskus Minervassa pääsee lapsirakkaan neurologin vastaanotolle nopeasti ilman lähetettä.

Onko lapsellani ADHD? Lastenneurologi vastaa vanhempien huoleen

Verisuonikirurgian erikoisl&auml;&auml;k&auml;ri Vesa Pihlajaniemi kaataa Porin toimipisteen taukotilassa iltap&auml;iv&auml;kahvin sairaanhoitaja Eveliina Viitasen kahvikuppiin ja kysyy p&auml;iv&auml;n kuulumiset. Kaksikon hyv&auml; yhteishenki n&auml;kyy sek&auml; kahvitauolla ett&auml; sen ulkopuolella.

&ndash; Teemme tiivist&auml; yhteisty&ouml;t&auml; monellakin tapaa. Vesa saattaa esimerkiksi tarvita joissakin toimenpiteiss&auml; hoitajaa avukseen, jolloin hoitajan ja l&auml;&auml;k&auml;rin v&auml;linen mutkaton yhteisty&ouml; korostuu, Eveliina kertoo.

&ndash; Usein my&ouml;s katsomme ja mietimme yhdess&auml; sopivaa v&auml;lineist&ouml;&auml; ja uusia hankintoja, jotta asiakas saadaan palveltua parhaalla mahdollisella tavalla.

Miten he kuvailisivat toisiaan ty&ouml;kavereina?

&ndash; Eveliinan kanssa ty&ouml;nteko tuntuu silt&auml; kuin olisimme&nbsp;jo pidemp&auml;&auml;n tehneet&nbsp;t&ouml;it&auml; yhdess&auml;. Asiat sujuvat ja kaikki tuntuu helpolta. H&auml;n on osaava, iloinen ja avulias, Vesa kehuu vieress&auml; istuvaa ty&ouml;kaveriaan.

Eveliina hymyilee ja my&ouml;t&auml;ilee yhteisty&ouml;n toimivan Vesan kanssa poikkeuksetta mutkattomasti.

&ndash; Hoitajan n&auml;k&ouml;kulmasta Vesa on helposti l&auml;hestytt&auml;v&auml; l&auml;&auml;k&auml;ri, jolta uskaltaa my&ouml;s aina kysy&auml;, jos jokin asia askarruttaa. Tiimity&ouml;t&auml;h&auml;n t&auml;m&auml; loppupeleiss&auml; on, Eveliina p&auml;&auml;tt&auml;&auml;.

Meilt&auml; hoituu!

Meiltä hoituu: Vesa Pihlajaniemi ja Eveliina Viitanen

"Tuntuu siltä kuin olisimme jo pidempään tehneet töitä yhdessä"

Yleisl&auml;&auml;k&auml;ri Marja-Leena Alho ja bioanalyytikko Sanna-Mari Nenonen aloittivat tiiviin yhteisty&ouml;ns&auml;, kun Rauman toimipisteell&auml; oli parin vuoden ajan infektiosiipi. Siell&auml; he oppivat tuntemaan toistensa ty&ouml;tavat.

&ndash; Teemme edelleen tosi paljon yhteisty&ouml;t&auml;, kun min&auml; m&auml;&auml;r&auml;&auml;n potilaille laboratoriotutkimuksia ja Sanna-Mari ottaa n&auml;ytteet, analysoi ja laittaa vastaukset minulle. Niiden pohjalta teen hoitoratkaisuja, Marja-Leena kertoo.

H&auml;nen mukaansa tiivis yhteisty&ouml; on erinomaista potilaan kannalta, kun palvelu on heti saatavilla ja p&auml;ivystykselliset koevastaukset tulevat odottaessa.

&ndash; Sanna-Marin kanssa ty&ouml;t sujuvat ja palvelu on nopeaa. Minun n&auml;k&ouml;kulmastani katsottuna Sanna-Marihan palvelee minua.

&ndash; Kun tunnen Marja-Leenan toimintatavat, minun on helppo antaa ja tarjota palvelua. Se edesauttaa yhteisty&ouml;t&auml;mme. Toisen tunteminen auttaa siin&auml;kin, ett&auml; aina uskaltaa my&ouml;s kysy&auml;, jatkaa Sanna-Mari Nenonen.

Meilt&auml; hoituu!

Meiltä hoituu: Marja-Leena Alho ja Sanna-Mari Nenonen

Parasta palvelua potilaalle tiiviillä yhteistyöllä

Milloin mielen hyvinvoinnin suhteen on syyt&auml; huoleen ja mit&auml; silloin kannattaa tehd&auml;? Ty&ouml;- ja organisaatiopsykologian ammattilainen Pauliina Ruusuvuori neuvoo. L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minervan tarjoama lyhytterapia vastaa kasvaneeseen tarpeeseen auttaa haastavissa el&auml;m&auml;ntilanteissa.

Teksti: Milla Majander / Satakunnan Kansa

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/la-a-ka-rikeskus_minerva__001_kuvaaja_vesa_saivo-d9f1f70a-9ce1-417c-8bb2-ac614bfc0176_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>&rdquo;Esihenkil&ouml;n kannattaa ottaa huoli ty&ouml;ntekij&auml;st&auml; puheeksi v&auml;litt&auml;misen kautta ja tarjota apua, mit&auml; ty&ouml;nantaja voisi tehd&auml; tilanteen ratkaisemiseksi&rdquo;, ty&ouml;terveyspsykologi Pauliina Ruusuvuori sanoo. (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

Pauliina Ruusuvuorella on inhimillisen hyvi&auml; uutisia.

&rdquo;Mielen hyvinvoinnista huolehditaan ty&ouml;yhteis&ouml;iss&auml; yh&auml; paremmin. Johtaminen on muuttunut v&auml;litt&auml;v&auml;mm&auml;ksi ja ihmismielt&auml; ymm&auml;rt&auml;v&auml;ksi. On p&auml;&auml;sty ihmisjohtajuuden suuntaan.&rdquo;

Palataan my&ouml;hemmin oivallukseen, mik&auml; suunnanmuutokseen on ty&ouml;terveyspsykologin mielest&auml; johtanut. Kuvitellaan ensin tilanne ty&ouml;paikalla. Ty&ouml;kaveri vaikuttaa surulliselta. Omakin ajatus harhailee, eik&auml; ty&ouml;panos ole huonosti nukutun y&ouml;n j&auml;lkeen kaksinen.

&rdquo;Jos ty&ouml;ss&auml; on paljon kuormitusta, se ei voi olla heijastumatta siihen, millainen ihminen on kotona. Ja toisinp&auml;in. Jos henkil&ouml;kohtaisessa el&auml;m&auml;ss&auml; on haasteita, se ei voi olla n&auml;kym&auml;tt&auml; ty&ouml;ss&auml; jaksamisessa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ihminen on kokonaisuus.&rdquo;

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/la-a-ka-rikeskus_minerva__005_kuvaaja_vesa_saivo-462e8375-6487-4216-bac6-a6998bcf182c_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>V&auml;lill&auml; t&ouml;iss&auml;kin kiukuttaa ja v&auml;sytt&auml;&auml;. Mieti silloin, mit&auml; sinusta v&auml;littyy muille. K&auml;ytt&auml;ydytk&ouml; tunteenkin palossa niin, kuin haluaisit, ett&auml; sinuakin kohtaan k&auml;ytt&auml;ydytt&auml;isiin. (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Kysy kollegalta ja itselt&auml;si, miten voit</h2>

Tilap&auml;isi&auml; alakulon hetki&auml; on kaikilla. Joskus vaivat pitkittyv&auml;t ja tarvitaan tukea. Milloin h&auml;lytyskellojen pit&auml;isi soida?

&rdquo;Jotkut huomaavat oman huonovointisuutensa helpommin kuin toiset. Apuun kannattaa hakeutua, jos huomaa pitkittynytt&auml; alavireisyytt&auml; ja jaksamattomuutta tai univaikeuksia on kest&auml;nyt useita viikkoja. Usein ty&ouml;kaveri tai esihenkil&ouml; huomaa muutoksen ensin ja saattaa kysy&auml;, onko kaikki hyvin.&rdquo;

Tyypillisesti ty&ouml;terveyteen hakeudutaan uupumisoireilun, masentuneisuuden, univaikeuksien tai j&auml;nnitt&auml;misen takia.

&rdquo;Ty&ouml;yhteis&ouml;n vuorovaikutussuhteista johtuvia syit&auml; ty&ouml;terveyteen hakeutumiselle ovat yhteisty&ouml;hankaluudet, kokemukset ep&auml;oikeudenmukaisesta tai ep&auml;asiallisesta kohtelusta tai jopa h&auml;irinn&auml;st&auml;.&rdquo;

Tiesitk&ouml;? Minerva tarjoaa ty&ouml;terveysasiakkaille my&ouml;s ty&ouml;nohjausta sek&auml; ty&ouml;hyvinvoinnin luentoja ja valmennuksia.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/la-a-ka-rikeskus_minerva__003_kuvaaja_vesa_saivo-c7abd541-a4d4-41e9-b3b5-c80c06095dc7_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>Ty&ouml;ik&auml;isten ADHD-ep&auml;ilyksi&auml; on enenev&auml;ss&auml; m&auml;&auml;rin. Niist&auml; hakeudutaan tutkimuksiin ty&ouml;terveys-, yleisl&auml;&auml;k&auml;rille tai psykiatrille asti. Kynnys hakeutua ty&ouml;terveyteen mielenterveyssyist&auml; on Ruusuvuoren mukaan onneksi madaltunut. (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Vuosittainen hyvinvointitsekki kalenteriin</h2>

Ty&ouml;yhteis&ouml;jen umpisolmujen avaus kannattaa aloittaa itsest&auml;.

&rdquo;Pohdi, mit&auml; itse tuon mukanani ty&ouml;ilmapiiriin. K&auml;ytt&auml;ydynk&ouml; niin, kuin haluaisin, ett&auml; minuakin kohtaan k&auml;ytt&auml;ydyt&auml;&auml;n.&rdquo;

Hyvinvointi ty&ouml;ss&auml; ja vapaalla on omalla vastuulla. Pauliinalla onkin hyvinvointivinkki jokaiselle.

&rdquo;Pys&auml;hdy vuosittain keskustelemaan itsesi kanssa: Koenko voivani hyvin? Tarjoaako ty&ouml; mielekkyytt&auml;, toteutuuko ty&ouml;n ja vapaa-ajan v&auml;lill&auml; terveellinen tasapaino? Puuttuuko minulta jotain?&rdquo;

Omia emotionaalisia tarpeita v&auml;heksyt&auml;&auml;n helposti.

&rdquo;Ihminen siet&auml;&auml; yll&auml;tt&auml;v&auml;n paljon ja suostuu huonoihin olosuhteisiin. Ty&ouml;ntekij&auml;kin voi ottaa puheeksi ty&ouml;yhteis&ouml;n ep&auml;kohdat, se on vastuullista.&rdquo;

Mutta ei aina helppoa. J&auml;m&auml;kkyytt&auml; ja omaa itsetuntemusta voi kehitt&auml;&auml; itse ja tuettuna ty&ouml;nohjauksessa. Pahimmillaan tilanteet voivat ty&ouml;yhteist&ouml;iss&auml; kriisiyty&auml;, jolloin ratkaisua haetaan ty&ouml;terveysneuvottelusta.

Tiesitk&ouml;? Minervassa tehd&auml;&auml;n muistin ja tarkkaavaisuuden tutkimuksia ty&ouml;ik&auml;isille.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Pauliina Ruusuvuori, Minerva" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/la-a-ka-rikeskus_minerva__002_kuvaaja_vesa_saivo-ccd52714-efe2-4569-9680-87b2d04f436a_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>&rdquo;Muistioireita voi tulla nuorille aikuisillekin. Syyksi ilmenee usein tietoty&ouml;st&auml; johtuva aivoergonominen ylikuormitustila&rdquo;, Pauliina Ruusuvuori tiet&auml;&auml;. (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Kiitos tekee ihmeit&auml;</h2>

Palataan Ruusuvuoren n&auml;kemykseen ihmisjohtajuudesta. Mit&auml; esihenkil&ouml;ty&ouml;ss&auml; on oivallettu?

&rdquo;Jos kiinnityt&auml;&auml;n vain tulokseen ja unohdetaan ihminen, keskityt&auml;&auml;n v&auml;&auml;r&auml;&auml;n asiaan. Tuloksen tekev&auml;t ihmiset ja heist&auml; pit&auml;&auml; huolehtia. Hyvinvoiva ty&ouml;ntekij&auml; antaa itsest&auml;&auml;n parhaansa. Tulos tulee huolehtimisen sivutuotteena.&rdquo;

Esihenkil&ouml;n teht&auml;v&auml; on tehd&auml; itsens&auml; tarpeettomaksi.

&rdquo;Saada ihmiset kukoistamaan ja t&auml;yteen mittaan oikeanlaisella v&auml;litt&auml;misell&auml;. Sen j&auml;lkeen ihminen toimii itseohjautuvasti.&rdquo;

Yhden kukoistukseen johtavan neuvon voi itse kukin ottaa k&auml;ytt&ouml;&ouml;n heti. Se toimii takuuvarmasti ihmissuhteissa niin ty&ouml;paikoilla kuin vapaa-ajalla.

&rdquo;&rsquo;Kiitos, kun autoit mua. Kehun ei tarvitse olla t&auml;m&auml;n kummempaa. Se on pieni ele, jolla on suuri merkitys.&rdquo;

&nbsp;

<h3 class="article__heading--h3">Lyhytterapia Minervassa</h3>

<ul>
	<li>
	K&auml;yp&auml; hoito -suositusten mukaista psyykkisen terveyden hoitoa
	</li>
	<li>
	Kohdennettuihin mielen pulmiin, kuten liev&auml; masennus tai el&auml;m&auml;n kriisitilanteet
	</li>
	<li>
	Tavoitteena ty&ouml;kyvyn yll&auml;pito, tuki ja palauttaminen
	</li>
	<li>
	10&ndash;20 terapiakertaa tarpeen mukaan
	</li>
</ul>

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/la-a-ka-rikeskus_minerva__004_kuvaaja_vesa_saivo-0a163df8-4144-4412-aed4-27dd51c77ef4_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>Minervan tarjoaman lyhytterapian tarkoitus on saada ihminen nopeasti ty&ouml;kuntoon. Lyhytterapia voi olla osana yrityksen ty&ouml;terveyspalveluita. Kaikki psykologipalvelut ovat saatavilla Minervassa my&ouml;s yksityisasiakkaille. (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">3 vinkki&auml; johtajalle &ndash; N&auml;in huolehdit mielen hyvinvoinnista</h2>

1. Kohtele ty&ouml;ntekij&ouml;it&auml; kaikissa tilanteissa yht&auml; hyvin, kuin toivoisit itse&auml;si kohdeltavan.

2. Ole inhimillinen, silloinkin kun se tuntuu vaikealta.

3. Luota omaan intuitioon. Jos on olo, ett&auml; kaikki ei ole hyvin, se yleens&auml; tarkoittaa, ett&auml; kaikki ei ole hyvin.

Milloin mielen hyvinvoinnin suhteen on syytä huoleen ja mitä silloin kannattaa tehdä? Työ- ja organisaatiopsykologian ammattilainen Pauliina Ruusuvuori neuvoo.

Työterveyspsykologi Pauliina tietää keinon, jolla ihmisen saa kukoistamaan työssään

Eduskunta on hyv&auml;ksynyt lakimuutoksen, jonka my&ouml;t&auml; valtaosa yksityisl&auml;&auml;k&auml;rin m&auml;&auml;r&auml;&auml;mien tutkimusten ja hoidon kustannuksien korvauksista poistuu. Jatkossa kaikista yleis- ja erikoisl&auml;&auml;k&auml;rien vastaanottok&auml;ynneist&auml; saa samansuuruisen korvauksen. Korvaus on 8 euroa. Korvaus on kuitenkin suurempi, jos hoidon on antanut psykiatrian erikoisl&auml;&auml;k&auml;ri tai erikoishammasl&auml;&auml;k&auml;ri.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2023 alkaen. K&auml;yt&ouml;ss&auml;mme on Kelan suorakorvaus, joten korvaus voidaan v&auml;hent&auml;&auml; heti kassalla maksutapahtuman yhteydess&auml;.

Lis&auml;&auml; tietoa asiasta Kelan sivuilta: <a href="https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/4968261/muutoksia-yksityisen-sairaanhoidon-kela-korvauksiin">Muutoksia yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin | Henkil&ouml;asiakkaat | Kela</a>

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä valtaosa yksityislääkärin määräämien tutkimusten ja hoidon kustannuksien korvauksista poistuu.

Muutoksia yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin

Yleisl&auml;&auml;k&auml;rit Juho Nummi, 55, ja Juuso K&auml;h&auml;r&auml;, 31, viihtyv&auml;t ty&ouml;ss&auml;&auml;n. &rdquo;L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minervassa jokainen hoitaa oman pestins&auml; parhaalla mahdollisella tavalla. T&auml;llaisen yrityskulttuurin keskell&auml; on helppo toimia.&rdquo;

Teksti: Maiju Junko / Satakunnan Kansa

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Lääkärikeskus Minervan lääkäri Juho Nummi" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva__004-4e3ad1e1-5e21-4b44-b464-811f59581741_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>Juho Nummi tiesi jo yl&auml;asteella haluavansa l&auml;&auml;k&auml;riksi ja valitsi siksi korkeimmat tasokurssit. Ennen l&auml;&auml;kist&auml; Juho ehti opiskella vuoden opettajan ammattiin. (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

Juho Nummi tunnisti maailmanparantajan itsess&auml;&auml;n jo nuorena, joten ei ollut yll&auml;tys, ett&auml; opiskelupaikaksi valikoitui l&auml;&auml;ketieteellinen tiedekunta. Uransa h&auml;n aloitti ty&ouml;terveysl&auml;&auml;k&auml;rin&auml; ja toimi lis&auml;ksi p&auml;ivystyksess&auml; ja ensihoidon l&auml;&auml;k&auml;riyksik&ouml;ss&auml;.

<h2 class="article__heading--h2">Avoin yrityskulttuuri vieh&auml;tti</h2>

&rdquo;Ty&ouml;p&auml;iv&auml;t olivat pitki&auml;, ja jossakin vaiheessa meno alkoi tuntua hurjalta. Aloin mietti&auml;, ent&auml;p&auml; jos olisi yksi ovi, josta menn&auml; aamulla sis&auml;&auml;n tekem&auml;&auml;n p&auml;iv&auml;n ty&ouml;t&rdquo;, Juho taustoittaa.

Paljasjalkaisena raumalaisena h&auml;n tunsi Minervan l&auml;&auml;k&auml;reit&auml;, jotka kertoivat omia hyvi&auml; kokemuksiaan.

Juho lopettikin muut ty&ouml;t ja aloitti Minervassa vuonna 2006.

&rdquo;Minervan avoin yrityskulttuuri vieh&auml;tti. Organisaatio on superohut, esimiehen tapaa p&auml;ivitt&auml;in kahvikupposen &auml;&auml;ress&auml;. Turhaa hierarkiaa ei ole.&rdquo;

Juho arvostaa minervalaisten sitoutuneisuutta.

&rdquo;Jokainen antaa t&auml;yden panoksensa, jotta hoito toteutuu tehokkaasti ja turvallisesti.&rdquo;

Minervassa kaikki ammattiryhm&auml;t ajattelevat samalla tavalla perusasioista ja yhteisty&ouml; sujuu kitkatta.

&rdquo;Kaikki ajanvarauksesta vastaanottoon, hoitotilanteesta n&auml;ytteenottoon hoidetaan hyvin ja asiakas edell&auml;.&rdquo;

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Lääkärikeskus Minervan lääkäri Juho Nummi vastaanottohuoneessaan" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva__003-beb1c79c-98b2-421c-8127-c3aee77e0668_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>Pysyv&auml;t ty&ouml;tilat helpottavat l&auml;&auml;k&auml;rin arkea: v&auml;lineet ovat tutuilla paikoillaan eik&auml; niit&auml; tarvitse etsiskell&auml;. (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Aktiivista tykytoimintaa ja pitsaa</h2>

Minerva panostaa tykytoimintaan. Aamiaisia, teatteriretki&auml;, melontareissuja ja muita mukavia aktiviteetteja on tarjolla kautta vuoden. Minervan l&auml;&auml;k&auml;reill&auml; on my&ouml;s oma, vuosikymmenien mittainen perinteens&auml;.

&rdquo;K&auml;ymme kerran viikossa yhdess&auml; pitsalla. Se on hauska henkireik&auml;&rdquo;, Juho kertoo.

Ohoh Toimitusjohtaja Kaisa Koskinen kutsuu vuosittain koko henkil&ouml;kunnan kotiinsa jouluaterialle.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Lääkärikeskus Minervan lääkäri Juuso Kähärä" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva__009-00094e90-8d21-433f-b94e-11b32e694183_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>Minerva ty&ouml;yhteis&ouml;n&auml; on ylitt&auml;nyt Juuso K&auml;h&auml;r&auml;n odotukset. &rdquo;Olen eritt&auml;in tyytyv&auml;inen, ett&auml; l&auml;hdin mukaan.&rdquo; (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Suomalainen perheyritys vakuutti</h2>

Porilaisesta Juuso K&auml;h&auml;r&auml;st&auml; tuli minervalainen t&auml;n&auml; syksyn&auml;, kun Minerva avasi toimipisteen Porin IsoKarhuun.

&rdquo;Nuorena puntaroin uraa lent&auml;j&auml;n ja l&auml;&auml;k&auml;rin v&auml;lill&auml;. Olen kuitenkin eritt&auml;in tyytyv&auml;inen valintaani. Konkreettinen auttamisty&ouml; on juuri sit&auml;, mit&auml; haluan tehd&auml;.&rdquo;

&rdquo;Muutoshalu oli jo hetken aikaa kytenyt pinnan alla. Yhteydenotto Minervasta tuli juuri oikeaan kohtaan. Kiinnostuin, ja tarkempi tutustuminen vakuutti. L&auml;&auml;k&auml;rikeskus edustaa juuri niit&auml; arvoja, joita haluan tukea. Se on suomalainen, matalan hierarkian perheyritys. Hoidollinen kokonaisuus on kunnossa: ihmisi&auml; autetaan yksil&ouml;llisesti ja kokonaisvaltaisesti.&rdquo;

Juuson erityinen mielenkiinnonkohde on hormonil&auml;&auml;ketiede, joka etsii ratkaisuja p&auml;&auml;asiassa diabeteksen ja kilpirauhassairauksien hoitoon.

Tiesitk&ouml;? Minervassa jokaisella l&auml;&auml;k&auml;rill&auml; on pysyv&auml; huone, joten paikkaa ei tarvitse jatkuvasti vaihtaa. T&auml;m&auml; helpottaa hoidon sujuvuutta, kun tiet&auml;&auml; heti, miss&auml; mik&auml;kin v&auml;line on.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Lääkärikeskus Minervan lääkäri Juuso Kähärä" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva__007-4e1de948-e88c-4bb6-82f6-07e0d4514d15_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>Juuso perehtyi muutaman viikon ajan Minervan toimintatapoihin Raumalla, ennen kuin aloitti vastaanoton Porissa. (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Jokaisen ty&ouml;panosta arvostetaan</h2>

Kuukaudet uudessa ty&ouml;paikassa ovat vastanneet Juuson odotuksiin.

&rdquo;Meill&auml; on l&auml;mmin ty&ouml;ilmapiiri, ja kaikkien kanssa on helppo tulla toimeen. L&auml;&auml;k&auml;reiden ja hoitajien tarpeista pidet&auml;&auml;n hyv&auml;&auml; huolta ja jokaisen ty&ouml;panosta arvostetaan aidosti.&rdquo;

Ty&ouml;hyvinvoinnilla on t&auml;rke&auml; merkitys jaksamiseen.

&rdquo;Pid&auml;n j&auml;mptisti huolta, ett&auml; k&auml;yn s&auml;&auml;nn&ouml;llisesti tauolla, kahvilla ja lounaalla. Lis&auml;ksi liikun vapaa-aikana ja varmistan, ett&auml; rentoudun tarpeeksi. N&auml;m&auml; kaikki vaikuttavat kokonaishyvinvointiin ja ty&ouml;n hoitamiseen parhaalla mahdollisella tavalla.&rdquo;

Uutta Minervassa on aloittanut kolme uutta kirurgia: gastro-, verisuoni- ja k&auml;sikirurgit.

Yleislääkärit Juho Nummi, 55, ja Juuso Kähärä, 31, viihtyvät työssään. ”Lääkärikeskus Minervassa jokainen hoitaa oman pestinsä parhaalla mahdollisella tavalla."

Minervan lääkärit konkari Juho ja uusin vahvistus Juuso: ”Hyvä työyhteisö koituu aina potilaan parhaaksi”

Kun kyse on lapsen terveydest&auml;, on t&auml;rke&auml;&auml; p&auml;&auml;st&auml; hoitoon nopeasti. L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minervan lastenl&auml;&auml;k&auml;rille et tarvitse l&auml;hetett&auml; ja tarvittaessa voit kysy&auml; neuvoa hoitajalta. Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita ja sen vuoksi Niina ja Sofia ottavat heid&auml;n huolensa vakavasti.

Teksti: Maiju Junko / Satakunnan Kansa

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Niina Koivisto ja Sofia Kalasniemi, Minerva" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva_lastentaudit__001-8d981082-a70a-4d79-8067-2b116e9baa1d_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minervassa turvataan hoidon jatkuvuus. Tavoitat saman l&auml;&auml;k&auml;rin ja hoitajan eik&auml; aina tarvitse aloittaa alusta. Hoidon jatkuvuus on t&auml;rke&auml;&auml;, kertoo ty&ouml;parina toimiva lastentautien erikoisl&auml;&auml;k&auml;ri Niina Koivisto ja sairaanhoitaja Sofia Kalasniemi.</figcaption>
</figure>

Lastentautien erikoisl&auml;&auml;k&auml;ri Niina Koivistolla ja lastensairaanhoitaja Sofia Kalasniemell&auml; on vankka osaaminen ja aiempaa kokemusta julkisesta terveydenhuollosta. Niina on toiminut pitk&auml;&auml;n my&ouml;s yliopistollisissa keskussairaaloissa ja Satasairaalassa.

&quot;Ty&ouml;skentelimme ty&ouml;parina Rauman lasten ja nuorten poliklinikalla ja Minervassa yhteisty&ouml;mme tiivistyi. Minervassa oli mahdollista toteuttaa lapsille ja nuorille oma matalan kynnyksen vastaanotto, joka tarjoaa erikoissairaanhoitotasoista hoitoa ilman l&auml;hetteit&auml;&quot;, Niina kertoo.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Lastentautien erikoislääkäri Niina Koivisto, Minerva" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva_lastentaudit__006-5366ed39-241f-421d-a37a-f7391ac9e109_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>&rdquo;Lapset ja nuoret saavat Minervassa hyv&auml;&auml;, ajantasaista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Potilaan lis&auml;ksi otetaan huomioon koko perheen hyvinvointi&rdquo;, Niina muistuttaa.</figcaption>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Joskus vain juttelu Sofian kanssa riitt&auml;&auml;</h2>

Minervassa soittajalle vastaa aina asiantunteva sairaanhoitaja. H&auml;n tekee t&auml;rke&auml;t kysymykset, antaa kotihoito-ohjeet tai ohjaa oikealle l&auml;&auml;k&auml;rille.

&quot;Joskus suosittelen seuraamaan tilannetta kotona, antamaan l&auml;&auml;kett&auml; ja ottamaan seuraavana p&auml;iv&auml;n&auml; uudelleen yhteytt&auml;&quot;, Sofia selvitt&auml;&auml;. Niina ny&ouml;kk&auml;&auml; ja jatkaa: &quot;Kun kyse on lapsen terveydest&auml;, on t&auml;rke&auml; p&auml;&auml;st&auml; hoitoon nopeasti. Meille et tarvitse l&auml;hetett&auml;. Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita ja siksi otamme heid&auml;n huolensa vakavasti.&rdquo;

Potilas perheineen huomioidaan aina kokonaisuutena, ja jatkuvuus on t&auml;rke&auml;&auml;.

&rdquo;Asiakkaat tulevat nopeasti tutuiksi ja pian ymm&auml;rr&auml;mme toisiamme jo puolesta sanasta. Sit&auml; tunnistaa jo tutun lapsen nen&auml;np&auml;&auml;st&auml;, miten lapsi voi&rdquo;, Niina tiet&auml;&auml;.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Niina Koivisto ja Sofia Kalasniemi, Minerva" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva_tilat__001-5cf4940d-f82c-433b-9b2c-8729574b093c_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>Minervassa hoituu niin yksitt&auml;inen ongelma kuin pitk&auml;kestoisen perussairauden seuranta.</figcaption>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Minervassa tutkitaan ja hoidetaan monipuolisesti ja joustavasti</h2>

Minervassa tehd&auml;&auml;n muun muassa astma- ja juoksurasitustutkimuksia sek&auml; allergiaan liittyvi&auml; ruoka-ainealtistuksia. My&ouml;s lasten suolioireita tutkitaan paljon.

&rdquo;Annamme kaiken ik&auml;isille tabletti- ja pistossied&auml;tyshoitoa&rdquo;, Niina vinkkaa.

H&auml;n muistuttaa, ett&auml; Minervassa hoituvat helposti my&ouml;s esimerkiksi rokotukset ja l&auml;&auml;keinjektiot.

&rdquo;Aina perheiden ei aikataulullisesti onnistu k&auml;yd&auml; terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Meille p&auml;&auml;see joustavasti.&rdquo;

<h2 class="article__heading--h2">Vauvahieronta onnistuu k&auml;tev&auml;sti omassa kodissa</h2>

Sofia on perehtynyt atooppisen eli kutisevan, kuivan ja karhean ihon hoitoon. H&auml;n antaa vanhemmille rasvausohjausta, jotta lapsen hoito sujuu helposti kotona.

Vauvahieronta taas voi helpottaa vauvan vatsavaivoja tai rauhoittaa levotonta pikkuista. T&auml;m&auml;n taidon Sofia siirt&auml;&auml; mielell&auml;&auml;n vanhemmille.

&rdquo;Vauvahieronnan oppii helposti tekem&auml;&auml;n itse kotona, turvallisessa ja tutussa ymp&auml;rist&ouml;ss&auml;. Olemme ohjanneet monia vanhempia, joiden pienokaiset ovat saaneet avun,&rdquo; Sofia kannustaa.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Niina Koivisto ja Sofia Kalasniemi, Minerva" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva_lastentaudit__009-26d1f204-7a62-4bcc-ad79-fb60085883ee_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>Sofian saa helposti kiinni soittamalla. H&auml;n j&auml;rjest&auml;&auml; tarvittaessa my&ouml;s tavanomaista pidemm&auml;n vastanottoajan. &rdquo;Ensimm&auml;isen vastaanoton j&auml;lkeen voidaan k&auml;ytt&auml;&auml; my&ouml;s WhatsAppia tai tekstiviesti&auml;.&rdquo;</figcaption>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Koska l&auml;&auml;k&auml;riin &ndash; helpot nyrkkis&auml;&auml;nn&ouml;t</h2>

Koska sitten kannattaa tulla lastenl&auml;&auml;k&auml;rin juttusille? Lastentautien erikoisl&auml;&auml;k&auml;ri Niina vastaa.

&quot;Mik&auml; tahansa uusi, vaikea tai pitkittyv&auml; oire on syyt&auml; huomioida, esimerkiksi suolioireet tai sy&ouml;mish&auml;iri&ouml;t, pitkittynyt ysk&auml;, toistuvat infektiot tai jaksamattomuus rasituksessa ovat selkeit&auml; syit&auml;. Samoin uudenlaiset tai jatkuvat p&auml;&auml;ns&auml;ryt. Tuolloin pit&auml;&auml; pys&auml;hty&auml; selvitt&auml;m&auml;&auml;n tarkemmin mist&auml; on kyse.&quot;

&rdquo;Meill&auml; on hyv&auml;t, omat tutkimus- ja hoitomahdollisuudet. Tarvittaessa saamme my&ouml;s lastenneurologin, -kirurgin, korval&auml;&auml;k&auml;rin, ihotautil&auml;&auml;k&auml;rin ja gynekologin mielipiteet Minervasta. On t&auml;rke&auml;&auml;, ett&auml; meill&auml; on toimivat kontaktit my&ouml;s Satasairaalaan ja yliopistollisiin sairaaloihin.&quot;

<h3 class="article__heading--h3"> 
Minervasta apu lapsille ja nuorille</h3>

Astma

<ul>
	<li>Spirometriatutkimus</li>
	<li>Juoksurasitustesti</li>
</ul>

Allergia

<ul>
	<li>Ruoka-ainealtistukset</li>
	<li>Tabletti- ja pistossied&auml;tys</li>
	<li>Adrenaliinikyn&auml;n k&auml;yt&ouml;n ohjaus</li>
</ul>

Ihottumat

<ul>
	<li>Rasvausohjaus, sopivien perusvoiteiden l&ouml;yt&auml;minen</li>
	<li>Kortisonirasvausten ohjaus</li>
</ul>

Vauvahieronnan ohjaus 
L&auml;&auml;keinjektiot ja rokotukset

&nbsp;

Lastensairaanhoitajan suora numero&nbsp;<a href="tel:0408325363" target="_blank">040 832 5363</a>

Kun kyse on lapsen terveydestä, on tärkeää päästä hoitoon nopeasti. Lääkärikeskus
Minervan lastenlääkärille et tarvitse lähetettä ja tarvittaessa voit kysyä neuvoa hoitajalta.
Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita ja sen vuoksi Niina ja Sofia ottavat heidän
huolensa vakavasti.

Niina ja Sofia ovat lapsiasi varten

Porin IsoKarhuun aukeavan L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minervan tunnussana on &rdquo;hoituu&rdquo;. Siihen kiteytyy toimintatapa, jossa asiakasta kuunnellaan ja h&auml;nen huolensa ymm&auml;rret&auml;&auml;n. Samalla asiakas ohjataan suoraan oikealle hoitopolulle.

Teksti: Maiju Junko / Satakunnan Kansa

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva1_vesa_saivo-55261e15-67fa-46fd-92aa-5244d2e1d772_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minervassa kokeneet sairaanhoitajat, kuten Heli Kokki, ovat t&auml;rke&auml;ss&auml; asemassa. He ovat asiakkaan ensikontakti &ndash; tuleepa t&auml;m&auml; sitten tiskille tai ottaa yhteytt&auml; puhelimella. (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

Sairaanhoitaja Heli Kokki on yksi Poriin 3. lokakuuta avattavan uuden l&auml;&auml;k&auml;rikeskuksen kasvoista. Heli on aiemmin ty&ouml;skennellyt muun muassa terveyskeskuksessa ja yksityisess&auml; ensihoidossa. Lis&auml;ksi h&auml;nell&auml; on h&auml;t&auml;keskusp&auml;ivyst&auml;j&auml;n koulutus.

&ndash; On hienoa p&auml;&auml;st&auml; Minervaan tekem&auml;&auml;n merkityksellist&auml; ty&ouml;t&auml;, jossa saan k&auml;ytt&auml;&auml; koulutukseni ja kokemukseni tuomia taitoja,&nbsp;Heli kertoo.

Yst&auml;v&auml;llinen vastaanotto ja kiireet&ouml;n asiakaspalvelu rauhoittavat asiakkaan mielt&auml;.

&ndash; Henkil&ouml;, jolla on jokin terveyteen liittyv&auml; huoli, on usein v&auml;h&auml;n herkill&auml;. Me ammattilaiset osaamme kysy&auml; t&auml;sm&auml;lliset kysymykset ja ohjata asiakkaan suoraan oikealle hoitopolulle. Toisinaan riitt&auml;v&auml;t pelk&auml;t kotihoito-ohjeet, eik&auml; k&auml;ynti&auml; tarvita lainkaan. Toki varaamme ajan suoraan asiakkaan toivomalle l&auml;&auml;k&auml;rille sen enempi&auml; kyselem&auml;tt&auml;, jos h&auml;n n&auml;in haluaa, Heli jatkaa.

On t&auml;rke&auml;&auml;, ett&auml; asiakas p&auml;&auml;see halutessaan asioimaan aina saman l&auml;&auml;k&auml;rin kanssa. N&auml;in luottamuksellisesta hoitosuhteesta voi parhaimmillaan tulla vuosikymmenten mittainen.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva2_vesa_saivo-15d66594-d809-40f7-a0f9-d5160cea7293_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>Uudet ja esteett&ouml;m&auml;t tilat valmistuvat IsoKarhun katutasoon. Rakentamisessa on kuultu tarkasti ty&ouml;ntekij&ouml;iden toiveita ja vinkkej&auml;. Valoisa vastaanottotiski on somistettu puurimoilla. (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Keskell&auml; kaupunkia, k&auml;tev&auml;sti yhdess&auml; tasossa</h2>

Minervan upouudet tilat ovat Porin keskustassa kauppakeskus IsoKarhussa. L&auml;&auml;k&auml;rikeskuksen p&auml;&auml;sis&auml;&auml;nk&auml;ynti on Liisankadulla. Kaikki palvelut l&ouml;ytyv&auml;t katutasosta, mik&auml; takaa jouhevan asioinnin.

Kattotasanteella on kahden tunnin maksuton pys&auml;k&ouml;inti, ja hissill&auml; p&auml;&auml;see halutessaan l&auml;hes ovelle asti.

&ndash; Loimme toimivat, l&auml;&auml;k&auml;rikeskuksen vaatimukset t&auml;ytt&auml;v&auml;t tilat. Halusimme kuitenkin v&auml;ltt&auml;&auml; laitosmaisuutta ja tuoda asiakastiloihin v&auml;rien ja sisustuksen my&ouml;t&auml; l&auml;mp&ouml;&auml;. Pienill&auml;kin yksityiskohdilla on iso merkitys, kertoo yksik&ouml;np&auml;&auml;llikk&ouml; Jasperiina Mattsson.

&ndash; Esimerkiksi lasten odotustilaan valitsimme tapetin, josta pikkuiset voivat vanhempineen nimet&auml; el&auml;imi&auml; ja keksi&auml; tarinoita. Toivomme, ett&auml; lapsiasiakkaamme pit&auml;isiv&auml;t meit&auml; paikkana, jossa on aina mukava k&auml;yd&auml;.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva3_vesa_saivo-42dac1d6-9271-4a04-ab28-1b02ad46353d_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>&rdquo;Meill&auml; on hyv&auml; ryhm&auml;henki. Henkil&ouml;kunta on ollut mukana uuden rakentamisen joka vaiheessa ja odottaa innolla muuttoa&rdquo;, Jasperiina Mattsson. (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Hyv&auml; henki heijastuu talon tapaan toimia</h2>

Jasperiina ja Heli odottavat toimipisteen avaamista innoissaan.

&ndash; Meill&auml; on loistava tiimi, joka huokuu ammattitaitoa.&nbsp;T&auml;m&auml; ammattitaito valjastettiin k&auml;ytt&ouml;&ouml;n jo uusien tilojen suunnitteluvaiheessa.

&ndash; Esimerkiksi laboratorion ja kuvantamisen tilojen vaatimukset ja tarpeet tuntevat parhaiten he, jotka niiss&auml; ty&ouml;skentelev&auml;t.

Minervassa avoin ilmapiiri ja vuorovaikutus ovat t&auml;rkeit&auml;, arkisia arvoja.

&ndash; Perheyrityksess&auml; hierarkia on matala ja tiedonkulku nopeaa. Mielt&auml; vaivaavan asian voi sanoa suoraan kahvip&ouml;yd&auml;ss&auml; vaikka yrityksen perustaja Heimolle tai toimitusjohtaja Kaisalle, Jasperiina kertoo.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minerva4_vesa_saivo-74ed3602-a9c2-4994-bb4d-c198a17cabeb_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>

<figcaption>Lasten odotushuoneen maisematapetti kettuineen, oravineen ja muine mets&auml;nel&auml;vineen viritt&auml;&auml; mielikuvitusta. Rauhoittavan tunnelman t&auml;ydent&auml;v&auml;t pikkuruiset huonekalut ja liukum&auml;ki. (Kuva: Vesa Saivo)</figcaption>
</figure>

<h3 class="article__heading--h3">L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minerva, Porin toimipiste</h3>

<ul>
	<li>Avautuu 3.10.2022</li>
	<li>Isolinnankatu 15 / IsoKarhu</li>
	<li>Auki arkisin klo 8&ndash;18</li>
	<li>14 vastaanottohuonetta, ilmaiset pys&auml;k&ouml;intipaikat</li>
	<li>Varaa aika:&nbsp;puhelimitse <a href="tel:0248090090" target="_blank">02 480 90090</a>&nbsp;(alkaen 3.10.) tai <a href="https://iav.laakarikeskusminerva.fi/internetajanvaraus/Ajanvaraus2.aspx?lang=fi">verkossa</a></li>
	<li>laboratorion suora numero <a href="tel:0248090088" target="_blank">02 480 900 88</a></li>
	<li>kuvantamisen suora numero <a href="tel:0248090085" target="_blank">02 480 900 85</a></li>
</ul>

Porin IsoKarhuun aukeavan Lääkärikeskus Minervan tunnussana on ”hoituu”. Siihen kiteytyy toimintatapa, jossa asiakasta kuunnellaan ja hänen huolensa ymmärretään.

Paikallisen Lääkärikeskus Minervan esteettömät tilat ovat kaikkien helposti saavutettavissa: ”Asiakasta kuunnellaan ja hoito alkaa heti ensikohtaamisesta”

Neurofysiologian erikoisl&auml;&auml;k&auml;ri Antti Puhakka tutkii pitk&auml;n kokemuksen tuomalla varmuudella tietokoneen n&auml;yt&ouml;lle piirtyv&auml;&auml; vihre&auml;&auml; viivakuviota ty&ouml;huoneessaan Minervan Rauman toimipisteen 2. kerroksessa. TYKS:ss&auml;kin erikoisl&auml;&auml;k&auml;rin&auml; toimiva Puhakka selitt&auml;&auml;kin selke&auml;sti ja rutiininomaisesti, mit&auml; p&auml;&auml;tteell&auml; n&auml;kyy.

&ndash; Tuossa kohtaa s&auml;hk&ouml;impulssi p&auml;&auml;see tutkittavan hermoston osan kohdalle, Puhakka sanoo osoittaen kuvion korkeinta huippua.

Maallikon silmin k&auml;yr&auml; muistuttaa hyvin paljon TV:ss&auml; ja elokuvissakin usein n&auml;hty&auml; syd&auml;ns&auml;hk&ouml;k&auml;yr&auml;&auml;, eik&auml; ihme &ndash; neurofysiologiset menetelm&auml;t perustuvat elimist&ouml;n tai t&auml;ss&auml; tapauksessa &auml;&auml;reishermoston s&auml;hk&ouml;isiin ilmi&ouml;ihin kuten syd&auml;nfilmiss&auml;kin.

&ndash; Hermovaurioiden lis&auml;ksi t&auml;ll&auml; menetelm&auml;ll&auml; voidaan tutkia my&ouml;s lihassairauksia. Osa sairauksista ovat sellaisia, joita ei yksin potilasta kliinisesti tutkimalla pysty luotettavasti arvioimaan. T&auml;ll&ouml;in tarvitaan tarkempia diagnostisia tutkimuksia, kuten l&auml;&auml;ketieteess&auml; yleens&auml;kin.

<h2 class="article__heading--h2" dir="ltr">Hermopinteet ja hermovauriot ovat yleisi&auml;, mutta niiden hoito ei aina ole helppoa</h2>

Neurofysiologia tutkii mm. &auml;&auml;reis- ja keskushermoston sek&auml; lihasten toimintaa. Puhakan t&auml;rkeimpiin ty&ouml;kaluihin kuuluu ENMG-laite, jolla tuotetaan pieni, paikallinen s&auml;hk&ouml;syk&auml;ys haluttuun kohtaan hermoa. Asiakkaan iholle asetetut mittaelektrodit mittaavat mm. viiveaikaa, jonka impulssi kulkee syk&auml;yskohdasta mitattavaan hermoston kohtaan, esimerkiksi oletetun hermon pinnekohdan yli. Tutkimukseen kuuluu my&ouml;s muutama neulanpisto pienell&auml; neula-anturilla, jolla arvioidaan hermojen hermottavien lihasten s&auml;hk&ouml;ist&auml; toimintaa.

Keskihermon pinne ranteessa (rannekanavaoireyhtym&auml;) on yleisin hermopinne, jonka neurofysiologi diagnosoi asiakkaalle. T&auml;t&auml; ranteessa sijaitsevaa hermon puristustilaa tutkitaan siten, ett&auml; mittaelektrodi asetetaan asiakkaan keskisormeen ja s&auml;hk&ouml;syk&auml;ys annetaan ranteen seutuun ja s&auml;hk&ouml;impulssi kulkee hermossa rannekanavan l&auml;pi. Jos impulssin vasteaika on viiv&auml;stynyt, viittaa se keskihermon pinteeseen.

Koska muun muassa ik&auml; ja sukupuoli vaikuttavat hermoston vasteaikaan, viitelukemat voivat olla kahdella asiakkaalla hieman erilaiset. My&ouml;s ty&ouml; tai harrastus voivat altistaa hermopinteille: esimerkiksi paljon ty&ouml;t&auml; k&auml;sill&auml;&auml;n tekevill&auml; hermopinneoireet ovat yleisimpi&auml;. Oireet voivat lievitty&auml; tai jopa h&auml;vit&auml; kokonaan levon my&ouml;t&auml;, kun hermopuristus helpottaa luonnostaan.

<h2 class="article__heading--h2" dir="ltr">Luotettava tulos saadaan riitt&auml;v&auml;n laajalla tutkimuksella</h2>

Hermovaurioita voi esiinty&auml; eri puolella vartaloa. Toisin kuin esimerkiksi luunmurtumia r&ouml;ntgenill&auml; kuvattaessa, ongelma ei v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; aina sijaitse juuri siin&auml; kohtaa, miss&auml; kipu tai tunnottomuus tuntuvat. Siksi usein hermoratatutkimusta joudutaan tekem&auml;&auml;n oirekohtaa laajemmin.

&ndash; Mittauksia t&auml;ytyy tehd&auml; riitt&auml;v&auml;n runsaasti ja kattavasti. Kliininen oirekuva on aina t&auml;rke&auml;: diagnostiikkaa kun tehd&auml;&auml;n, t&auml;ytyy pit&auml;&auml; mieless&auml;, ett&auml; on olemassa jokin kliininen oire, jota tutkitaan, Puhakka selitt&auml;&auml;.

&ndash; Ty&ouml;hypoteesina voi olla esimerkiksi, ett&auml; hermopinne on ranteessa, mutta vika onkin kaulan alueen hermojuuressa. Tutkimuksen kuluessa neurofysiologi joutuu koko ajan arvioimaan l&ouml;yd&ouml;st&auml; ja miettim&auml;&auml;n mit&auml; tutkitaan seuraavaksi. T&auml;m&auml; on todellista salapoliisity&ouml;t&auml;, jossa edellinen mittaus tai l&ouml;yd&ouml;s vaikuttaa seuraavaan.

&ndash; Jos tutkimuksissa todetaan, ett&auml; kyseess&auml; ei ole hermovaurio, sitten pohditaan, mit&auml; muita tapoja on tutkia oiretta. Vaikka diagnoosia neurofysiologin vastaanotolla ei saataisikaan tehty&auml;, saadaan ainakin poissuljettua &auml;&auml;reishermostoper&auml;iset syyt, h&auml;n lis&auml;&auml;.

<h2 class="article__heading--h2" dir="ltr">Hermostovaurioita voi olla vaikea tunnistaa itse</h2>

Minervassa teht&auml;v&auml;t neurofysiologiset tutkimukset (hermoratatutkimus) ovat vain yksi &ndash; vaikkakin varmasti suurelle yleis&ouml;lle n&auml;kyvin &ndash; osa alaa. Neurofysiologien asiantuntijuutta hy&ouml;dynnet&auml;&auml;n usein my&ouml;s leikkaussaleissa, aivos&auml;hk&ouml;k&auml;yr&auml;n, y&ouml;polygrafiatutkimusten tai eri aistij&auml;rjestelmien her&auml;tevastetutkimusten tutkimuksissa.

Useimmiten neurofysiologin vastaanotolle hakeudutaan toisen l&auml;&auml;k&auml;rin l&auml;hetteest&auml;, sill&auml; harvoin asiakas itse osaa tunnistaa oireensa suoranaisesti hermostoper&auml;isiksi. Yleisimpi&auml; oireita, joiden vuoksi Puhakka asiakkaita Minervassa tapaa, ovat sormien puutuminen, jalkojen tunnottomuus tai pistely ja erilaiset heikkousoireet. Erilaisten kiputilojen syit&auml; selvitell&auml;&auml;n my&ouml;s paljon.

&ndash; Tiedet&auml;&auml;n esimerkiksi, ett&auml; valtaosalle diabeetikoista kehittyy polyneuropatia, eli hermorappeuma, jossa sokeriaineenvaihdunnan h&auml;iri&ouml; aiheuttaa &auml;&auml;reishermovaurion. Anatomiset hermorakenteet voivat olla olemassa, mutta hermojen toiminta eli hermoimpulssien johtuminen on h&auml;iriintynyt. Hermoratatutkimuksella voidaan todentaa hermon toimintah&auml;iri&ouml;, h&auml;n sanoo.

&ndash; T&auml;rke&auml; osa diagnosointia on, ett&auml; pystyt&auml;&auml;n m&auml;&auml;ritt&auml;m&auml;&auml;n, kuinka voimakas h&auml;iri&ouml; on tai millainen vaurio hermossa on. Jos esimerkiksi keskihermon pinne on liev&auml;, siihen voi riitt&auml;&auml; rannelastahoito. Kohtalaiset tai voimakkaat keskihermonpinteet voivat vaatia kirurgiaa. Kyseess&auml; on t&auml;ll&ouml;in pieni, paikallispuudutuksessa teht&auml;v&auml; hermovapautusleikkaus, jossa hermon pinne ja ahtaus vapautetaan.

Hermoratatutkimuksia tehd&auml;&auml;n Minervan Rauman toimipisteess&auml; joka toinen viikko. Ennen tutkimukseen saapumista asiakkaan tulee t&auml;ytt&auml;&auml; oirekartoituslomake, mink&auml; avulla mahdollisia hermostovaurioita l&auml;hdet&auml;&auml;n tutkimaan. Tutkimus kest&auml;&auml; noin puoli tuntia.

<h3 class="article__heading--h3" dir="ltr">Esivalmistelut hermoratatutkimusta varten:</h3>

<ul>
	<li>
	Silloin, kun tutkimuskohteena ovat kädet ja/tai jalat, raajojen tulisi olla lämpimät. Huomioi t&auml;m&auml;&nbsp;pukeutumisessa etenkin kylminä vuodenaikoina.
	</li>
	<li>
	Tutkiessa selkää ja/tai jalkoja, olisi hyvä varata mukaan lyhyet alushousut.
	</li>
	<li>
	&Auml;l&auml; rasvaa ihoa&nbsp;ennen tutkimukseen tuloa.
	</li>
	<li>
	Ota&nbsp;mukaan mahdolliset aikaisemmat tutkimustulokset.
	</li>
</ul>

Antti Puhakka tekee neurofysiologisia tutkimuksia 20 vuoden kokemuksella.

Hermoston huippuasiantuntijat ovat lääketieteen salapoliiseja

Hoituu 1/2022 tarjoaa luettavaa muun muassa sied&auml;tyshoidosta, Minervan TYKY-tiimist&auml; sek&auml; hyvinvoivasta Satakunnasta.

Lehti jaetaan Satakunnan alueella l&auml;hes 40 000 talouteen.

Lehden voi my&ouml;s lukea Minervan toimipisteiss&auml; tai t&auml;st&auml; linkist&auml; PDF-versiona:&nbsp;<a class="article__file-attachment" data-size="9650266" data-type="application/pdf" href="https://laakarikeskusminerva.fi/files/sites/14334/minerva_hoituu_1-2022-db6fd5b3-d654-487f-a0a7-3085ec308b27.pdf" target="_blank">Lue Hoituu 1/2022 PDF-versiona.</a>

Lehden artikkelit nettisivuillamme:

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/uutta-kohti-pysyvin-arvoin" target="_blank">P&auml;&auml;kirjoitus &ndash; Kaisa Koskinen: Uutta kohti pysyvin arvoin</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/vieraskyna-paansarky-lapsilla" target="_blank">Vieraskyn&auml; &ndash; Elina Ylitalo: P&auml;&auml;ns&auml;rky lapsilla</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/yhteinen-hyvinvoiva-satakunta" target="_blank">Gallup &ndash; Yhteinen hyvinvoiva Satakunta</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/urologi-on-virtsaelinvaivojen-asiantuntija" target="_blank">Paljon muutakin kuin vain eturauhastutkimuksia &ndash; urologi on virtsaelinvaivojen asiantuntija</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/varmuutta-raskauteen-varhaisraskauden-ultraaanitutkimuksella" target="_blank">Varmuutta raskauteen varhaisraskauden ultra&auml;&auml;nitutkimuksella</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/tyky-tiimi-piristaa-tyoarjen-keskella" target="_blank">T&ouml;iss&auml; Minervassa: TYKY-tiimi pirist&auml;&auml; ty&ouml;arjen keskell&auml;</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/aidosti-satakuntalainen-laakarikeskus-palvelee-koko-maakunnassa" target="_blank">Kansijuttu: Aidosti satakuntalainen l&auml;&auml;k&auml;rikeskus palvelee koko maakunnassa</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/yksilollista-siedatyshoitoa-turvallisessa-ymparistossa" target="_blank">Yksil&ouml;llist&auml; sied&auml;tyshoitoa turvallisessa ymp&auml;rist&ouml;ss&auml;</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/maataloudesta-innoissaan-kuin-vasikat-kevaalla" target="_blank">Maataloudesta innoissaan kuin vasikat kev&auml;&auml;ll&auml;</a>

<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/asiakastyytyvaisyyskyselyn-2021-tuloksia" target="_blank">&quot;Hienosti hoidettu t&auml;yden palvelun l&auml;&auml;k&auml;rikeskus!&quot; &ndash; Minervan ty&ouml;terveyshuollon NPS 70</a>

Hoituu 1/2022 tarjoaa luettavaa muun muassa siedätyshoidosta, Minervan TYKY-tiimistä sekä hyvinvoivasta Satakunnasta.

Uusi Hoituu-asiakaslehti on ilmestynyt!

Kuusi vuotta sitten perustettu Minervan TYKY-tiimi luo hyv&auml;&auml; oloa ymp&auml;rilleen. Nelj&auml;st&auml; aktiivisesta ty&ouml;ntekij&auml;st&auml; koostuva joukko el&auml;v&ouml;itt&auml;&auml; ty&ouml;arkea erilaisin tempauksin ja keksii monipuolisia aktiviteetteja ty&ouml;yhteis&ouml;ns&auml; iloksi.

Valmiiksi katettu aamupalabrunssi tuoreine s&auml;mpyl&ouml;ineen ja croissantteineen tuo ripauksen luksusta ty&ouml;viikkoon. N&auml;in on luonnehtinut Minervan yksi l&auml;&auml;k&auml;reist&auml; ja t&auml;h&auml;n huomioon yhtyy varmasti muukin henkil&ouml;st&ouml;. TYKY-tiimin j&auml;senet, minervalaiset Sari Ollaranta ja Sofia Kalasniemi Rauman toimipisteelt&auml; sek&auml; Nina Hohtari ja Sanna-Mari Nenonen Euran toimipisteelt&auml; suunnittelevat yhteisty&ouml;ss&auml; arjen pieni&auml; piristyksi&auml; ja muita tapahtumia l&auml;pi vuoden.

&ndash; Koko talon yhteiset aamupalat ovat todella suosittuja ja saavat ehk&auml; eniten positiivista palautetta. Vaikka aamupalan on tarkoitus olla yll&auml;tys, vinkkaamme kyll&auml; henkil&ouml;st&ouml;lle etuk&auml;teen, ett&auml; huomenna sopisi saapua n&auml;lk&auml;isen&auml; t&ouml;ihin. Aamupalat ja muut tempaukset j&auml;rjestet&auml;&auml;n luonnollisesti molemmissa toimipisteiss&auml;mme, jotta p&auml;&auml;semme nauttimaan niist&auml; yht&auml; aikaa, Ollaranta kertoo.

Kahvihuoneen teemap&auml;iv&auml;t el&auml;v&auml;t vuodenaikojen mukaan: tarjolla voi olla vappumunkkeja tai p&auml;&auml;si&auml;ismunia, kun taas marraskuussa kahvihuone saa halloween-koristeet ylleen. Yst&auml;v&auml;np&auml;iv&auml;n&auml; kaikki saivat pienen muistamisen ty&ouml;huoneeseensa, ja toisinaan ty&ouml;kavereita odottaa post it -lapputervehdykset postilaatikoissa. Monesti kyse ei ole isoista asioista; ty&ouml;kaverin huomioiminen arjessa kantaa usein pidemm&auml;lle kuin erilliset tapahtumat.

<h2 class="article__heading--h2">Toiminnan suunnittelu tuo vaihtelua omaankin ty&ouml;h&ouml;n</h2>

TYKY-tiimi on huolehtinut minervalaisten ty&ouml;hyvinvoinnista kuukausittain noin kuuden vuoden ajan. Jotain toiminnasta kertoo my&ouml;s kahvihuoneen sein&auml;ll&auml; komeileva Suomen aktiivisin ty&ouml;paikka -sertifikaatti, joka saatiin Olympiakomitean ty&ouml;hyvinvointikyselyn tuloksena nelj&auml; vuotta sitten.

&ndash; N&auml;iden ty&ouml;paikoilla tapahtuvien pienten juttujen lis&auml;ksi j&auml;rjest&auml;mme tapahtumia ty&ouml;ajan ulkopuolella muutaman kerran vuodessa. Olemme k&auml;yneet muun muassa melontaretkell&auml;, avannossa, teattereissa, konserteissa ja ampumaradalla, Ollaranta taustoittaa.

&ndash; Tiimimme tekee suunnitelmat vuodeksi kerrallaan, mutta pid&auml;mme ne muilta visusti salassa. Ty&ouml;kaveritkin ovat oppineet, ettei meilt&auml; kannata niit&auml; udella.

T&auml;ss&auml; yhteydess&auml; voimme kuitenkin jo kertoa, ett&auml; toukokuussa olemme menossa ajamaan kartingia ja kes&auml;kuussa osallistumme villiyrttikurssille, Ollaranta ja Kalasniemi paljastavat.

Heid&auml;n mukaansa tavoitteena on saada hymyt ty&ouml;kaverien kasvoille.

&ndash; Ajatuksenamme on j&auml;rjest&auml;&auml; mahdollisimman monipuolista ohjelmaa, jotta jokainen l&ouml;yt&auml;isi jotain mielek&auml;st&auml;, johon osallistua vuoden aikana. Vaikka saamme vapaasti toteuttaa suunnitelmiamme, kuuntelemme silti herk&auml;ll&auml; korvalla ty&ouml;kavereiden toiveita ja pyrimme toteuttamaan niit&auml; mahdollisuuksien mukaan, Ollaranta sanoo.

&ndash; On hauskaa keksi&auml; kaikenlaista ohjelmaa ja p&auml;&auml;st&auml; yll&auml;tt&auml;m&auml;&auml;n ty&ouml;kaverit. Tapahtumien suunnittelu tuo omaankin ty&ouml;p&auml;iv&auml;&auml;n mukavaa vaihtelua, jatkaa Sofia Kalasniemi, joka on TYKY-tiimin tuorein vahvistus.

&ndash; Koitamme usein keksi&auml; my&ouml;s jotain leikkimielist&auml;, kaiken ei aina tarvitse olla niin virallista. Esimerkiksi pikkujouluissamme tuolileikki sai aikaan ne suurimmat naurut, kertoo Ollaranta.

TYKY-tiimin tempaukset lis&auml;&auml;v&auml;t yhteis&ouml;llisyytt&auml; ja mahdollistavat vapaamuotoisemman yhdess&auml;olon ty&ouml;kavereiden kanssa.

&ndash; J&auml;rjest&auml;m&auml;mme aktiviteetit ovat muodostuneet t&auml;rke&auml;ksi asiaksi ty&ouml;yhteis&ouml;ss&auml;mme ja niit&auml; odotetaan aina kovasti.

On hienoa, ett&auml; minervalaiset osallistuvat toimintaamme innolla. Silloin tiet&auml;&auml;, ett&auml; TYKY-tiimi on onnistunut ty&ouml;ss&auml;&auml;n, Kalasniemi ja Ollaranta summaavat.

Kuusi vuotta sitten perustettu Minervan TYKY-tiimi luo hyvää oloa ympärilleen. Neljästä aktiivisesta työntekijästä koostuva joukko elävöittää työarkea erilaisin tempauksin ja keksii monipuolisia aktiviteetteja työyhteisönsä iloksi.

TYKY-tiimi piristää työarjen keskellä

Minervan ty&ouml;terveyshuollossa on asiakasryhm&auml;, joka vaatii hieman erilaista n&auml;k&ouml;kulmaa ty&ouml;paikkak&auml;ynneille. Ensimm&auml;isell&auml; maatalousasiakkaan tilak&auml;ynnill&auml; loppuvuonna 2015 maatilan koneet ja muut erikoisuudet aiheuttivat minervalaisissa innostusta sek&auml; kiinnostusta.

&ndash; Meill&auml; oli ProAgrian asiantuntija mukana, sill&auml; maatalous oli meille kaikille niin uusi osa-alue omine lainalaisuuksineen. Saamme ProAgriasta yh&auml; hyv&auml;&auml; tukea ja heid&auml;n asiantuntijansa tulee aina mukaan uusien maatalousyritysten tilak&auml;ynneille, kertoo ty&ouml;terveyshoitaja Nina Hohtari.

Hohtarin mukana maatiloilla k&auml;yv&auml;t my&ouml;s ty&ouml;fysioterapeutti Ilkka Kukkonen sek&auml; tarvittaessa ty&ouml;terveysl&auml;&auml;k&auml;ri Pasi Gorski. Maatalousasiakkuuksia on kasvatettu vuosien varrella maltillisesti.

&ndash; Maatalousasiakkaiden hallittu m&auml;&auml;r&auml; takaa yksil&ouml;llisen ja laadukkaan palvelun. ProAgrian asiantuntijoilta olemme saaneet hyv&auml;&auml; oppia maatalouden erityispiirteist&auml;. Me pystymme kiinnitt&auml;m&auml;&auml;n paremmin huomiota ihmisiin, altisteisiin ja riskeihin, Hohtari kuvailee.

&ndash; Esimerkiksi liikunta- ja tukielinten ongelmissa mets&auml;st&auml;mme mahdollisia kuormitteita ty&ouml;nkuvissa, oli kyseess&auml; sitten metallipaja tai navetta, Kukkonen jatkaa.

Jo itsess&auml;&auml;n tilalle meneminen on heid&auml;n mukaansa muista yrityksist&auml; poikkeavaa, kun maatiloilla menn&auml;&auml;n aina asiakkaan kotiin.

&ndash; Nyt kun olemme k&auml;yneet vuosien varrella tiloilla enemm&auml;n, ovat kokemus ja tiedonjano vain kasvaneet, Hohtari jatkaa.

<h2 class="article__heading--h2">Nahkakantisesta koneestakin on pidett&auml;v&auml; huoli</h2>

Hohtari ja Kukkonen ovat havainneet psykososiaalisten kuormitteiden kasvaneen viime vuosina, mitk&auml; lis&auml;&auml;v&auml;t kuormaa jo muutenkin pitk&auml;kestoisten ja sesonkiluontoisten ty&ouml;jaksojen p&auml;&auml;lle.

&ndash; Kyll&auml; t&auml;n&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; maanviljelij&auml;t ovat todella tiukoilla my&ouml;s henkisesti. Ty&ouml;terveystarkastuksissa menee keskusteluihin entist&auml; enemm&auml;n aikaa, kun aikaisemmin hyvin toimeen tulleet tilat joutuvat miettim&auml;&auml;n lomautuksia tai maksukyky&auml;, Hohtari kertoo.

&ndash; Maataloudessa ty&ouml;kuormitteet ovat pitk&auml;kestoisia, kun paahdetaan pitk&auml;&auml; p&auml;iv&auml;&auml;. Varsinkin sesonkiaikana ty&ouml; on intensiivist&auml; ja ilman s&auml;&auml;nn&ouml;llisi&auml; taukoja. Meid&auml;n pit&auml;&auml; muistuttaa my&ouml;s taukojen t&auml;rkeydest&auml; ja ergonomisista ty&ouml;asennoista. Nahkakantisestakin koneestakin t&auml;ytyy pit&auml;&auml; huolta. Ihminen on omalle tekemiselleen niin sokea eik&auml; n&auml;e, miten voisi asioita tehd&auml; toisin. Toiminnalliset ep&auml;kohdat n&auml;kee ulkopuolisena paremmin, Kukkonen huomauttaa.

Minervassa on otettu k&auml;ytt&ouml;&ouml;n Melan ty&ouml;terveyshuoltosovellus, mik&auml; helpottaa maatilojen, Melan sek&auml; Minervan v&auml;list&auml; tiedonkulkua. T&auml;m&auml;n lis&auml;ksi uutena on MTK:n kanssa tehty puitesopimus, joka takaa sen, ett&auml; Minervan toiminta on MTK:n arvojen mukaista.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Ilkka Kukkonen" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/mtk_tyo-terveys_niittyfarmi1-dd15c0c5-2a4f-4f93-852f-a81910006970_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Lempe&auml;&auml; mutta kovaa ty&ouml;t&auml;</h2>

Ensimm&auml;inen Minervan maatalousasiakas oli euralainen kotiel&auml;in- ja kasvinviljelytila NiittyFarmi Oy. Ty&ouml;terveyspalveluiden siirt&auml;minen kunnalliselta Minervalle oli helppo ratkaisu.

&ndash; Perheemme oli asioinut Minervassa jo vuosia, joten tuntui luontevalta siirt&auml;&auml; my&ouml;s tilan palvelut Minervaan. Yhteisty&ouml; on ollut sujuvaa alusta asti ja arvostamme nopeaa reagointia. Tilakohtainen toimintasuunnitelma takaa juuri meille sopivat palvelut ja esimerkiksi ty&ouml;terveystarkastusv&auml;lit, kertoo yritt&auml;j&auml; Heikki Puputti.

&ndash; Olemme ty&ouml;st&auml; innostuneita kuin vasikat kev&auml;&auml;ll&auml;! Olemme vuosien varrella oppineet toistemme ty&ouml;tavat ja meill&auml; on hauskaa. L&auml;&auml;k&auml;rimme Pasi Gorski on hyv&auml; lis&auml; kokonaisuuteen. Kaikki maatilat ovat erilaisia omine erityispiirteineen. Maatalous on t&auml;ysin oma maailmansa. Maatalousyritt&auml;jyys on el&auml;m&auml;ntapa! Kunnioitamme maanviljelij&ouml;iden kovaa sitoutumista ja haluamme t&auml;m&auml;n my&ouml;s tuoda heille ilmi, Hohtari summaa.

"Maataloudessa työkuormitteet ovat pitkäkestoisia, kun paahdetaan pitkää päivää. Varsinkin sesonkiaikana työ on intensiivistä ja ilman säännöllisiä taukoja."

Maataloudesta innoissaan kuin vasikat keväällä

Minervassa jokaisen potilaan allergian sied&auml;tyshoidot suunnitellaan ja toteutetaan yksil&ouml;llisesti. Oireiden ja allergiatulosten perusteella mietit&auml;&auml;n yhdess&auml;, olisiko sied&auml;tyshoidosta apua. Sied&auml;tyshoito vaatii sitoutumista ja pitk&auml;j&auml;nteisyytt&auml;.

Moni havahtuu allergiaan siitep&ouml;lykaudella, kun silm&auml;t turpoavat ja nen&auml; vuotaa. Oireita voivat olla my&ouml;s jatkuva v&auml;symys ja jaksamattomuus. Mik&auml;li t&auml;llaisia oireita on, kannattaa hakeutua l&auml;&auml;k&auml;rin vastaanotolle tutkimuksia varten. Minervassa useat l&auml;&auml;k&auml;rit hoitavat allergioita, mutta sek&auml; lasten ett&auml; aikuisten sied&auml;tyshoito on keskitetty l&auml;&auml;k&auml;ri Niina Koivistolle ja sairaanhoitaja Sofia Kalasniemelle.

Sied&auml;tyshoito ei ole ainoastaan oireiden hoitoa vaan sen avulla voidaan ennaltaehk&auml;ist&auml; lis&auml;allergioita sek&auml; allergista astmaa.

&ndash; Sied&auml;tyshoitoa suositellaan henkil&ouml;lle, jolla on allerginen nuha tai allerginen astma, joka ei hyv&auml;st&auml; l&auml;&auml;kityksest&auml; huolimatta pysy oireettomana, ja jolla on todettu IgE-v&auml;litteinen allergia, lastentautien erikoisl&auml;&auml;k&auml;ri Niina Koivisto kertoo.

Hoitamaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva astma est&auml;&auml; sied&auml;tyshoidon toteuttamisen, joten astmatutkimus on tarpeen ennen hoidon aloitusta.

Sied&auml;tyshoitoa annetaan koivulle, hein&auml;lle ja p&ouml;lypunkille, sek&auml; joillekin el&auml;imille ja pisti&auml;isille. Siitep&ouml;lyallergian sied&auml;tyshoito aloitetaan syksyll&auml;, mutta muut sied&auml;tyshoidot voidaan aloittaa vuodenajasta riippumatta. Hoitomuotoja ovat pistoshoito ja tablettisied&auml;tys. Hoidon kesto on kolme vuotta paitsi pisti&auml;issied&auml;tyksess&auml; viisi vuotta.

&ndash; Pistos k&auml;yd&auml;&auml;n hakemassa aina t&auml;&auml;ll&auml; Minervassa, jossa on mahdollisten reaktioiden hoitomahdollisuus. Alussa pistoksia annetaan kerran viikossa seitsem&auml;n viikon ajan. Yll&auml;pitovaiheessa pistokset annetaan 6&ndash;8 viikon v&auml;lein, sairaanhoitaja Sofia Kalasniemi sanoo.

&ndash; Tablettisied&auml;tyksess&auml; ensimm&auml;inen tabletti otetaan t&auml;&auml;ll&auml; meill&auml;, jonka j&auml;lkeen tabletti otetaan itse kolmen vuoden ajan kerran p&auml;iv&auml;ss&auml;. Pistossied&auml;tyksen ik&auml;raja on viisi vuotta. Tablettisied&auml;tyksen ik&auml;raja on koivulle kahdeksantoista, p&ouml;lypunkille kaksitoista ja hein&auml;lle viisi vuotta.

<h2 class="article__heading--h2">Hoidoista helpotusta harrastuksissa</h2>

17-vuotiaalla Leevi Heleniuksella on menossa koivuallergian sied&auml;tyshoidon viimeinen vuosi. H&auml;n aloitti sied&auml;tyshoidot 15-vuotiaana julkisen terveydenhoidon puolella, mutta siirtyi Minervaan, jonka joustavammat aikataulut sopivat paremmin nuoren miehen hektiseen arkeen.

&ndash; T&auml;nne on aina mukava tulla, sill&auml; hoidot sujuvat jouhevasti ja turvallisesti. Valitsin pistokset, sill&auml; saattaisin unohtaa ottaa tabletit. T&auml;ll&auml; tavalla asia huolehditaan tuttujen ammattilaisten toimesta, Helenius toteaa.

Pistosp&auml;iv&auml;n&auml; ei saa urheilla. Helenius kiekkoilee Rauman Lukon U18-joukkueessa, joten hoidot on aikataulutettu joustavasti harrastus huomioiden.

&ndash; Meill&auml; on viikossa kolmet treenit ja kaksi peli&auml;, ja olemme saaneet aina sovittua aikataulut Sofian kanssa niin, ett&auml; p&auml;&auml;sen osallistumaan niihin. Hoitojen vaikutuksen huomaa my&ouml;s pelatessa, sill&auml; nyt jaksaa paremmin, Helenius kertoo.

&ndash; Vaikka viime kev&auml;&auml;n&auml; jouduin viel&auml; k&auml;ytt&auml;m&auml;&auml;n antihistamiinia, huomasin oloni olevan jo parempi. Uskon, ett&auml; sied&auml;tyshoito tulee helpottamaan el&auml;m&auml;&auml;ni huomattavasti.

Minervassa jokaisen potilaan allergian siedätyshoidot suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti. Oireiden ja allergiatulosten perusteella mietitään yhdessä, olisiko siedätyshoidosta apua. Siedätyshoito vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä.

Yksilöllistä siedätyshoitoa turvallisessa ympäristössä

L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minervan Porin toimipisteen rakennusty&ouml;t etenev&auml;t aikataulussa kauppakeskus IsoKarhussa. Jatkossa my&ouml;s Porissa on tarjolla Minervan laaja palveluvalikoima niin yksityis- kuin yritysasiakkaillekin.

Minervan laajentuminen Poriin on osa pitk&auml;j&auml;nteist&auml; suunnitelmaa, jolla raumalaisl&auml;ht&ouml;inen perheyhti&ouml; haluaa palvella asiakkaitaan paikallisena toimijana koko Satakunnan alueella.

&ndash; Olemme t&auml;hyilleet Porin suuntaan jo useamman vuoden, mutta noin vuosi sitten laitoimme uuden vaihteen silm&auml;&auml;n ja siirryimme suunnittelusta toteutukseen, sanoo Minervan vastaava l&auml;&auml;k&auml;ri Pekka Ylitalo.

&ndash; Keskeinen sijainti ja saavutettavuus olivat t&auml;rkeit&auml; valintaan vaikuttaneita tekij&ouml;it&auml; etsiess&auml;mme meille sopivia toimitiloja. IsoKarhu t&auml;ytt&auml;&auml; n&auml;m&auml; kriteerit t&auml;ydellisesti. Lis&auml;ksi tilojen muokattavuus sek&auml; mahdollisuus saada riitt&auml;v&auml;n isot tilat heti toiminnan alussa oli meille t&auml;rke&auml;&auml;.

Minervan k&auml;ytt&ouml;&ouml;n yhdistet&auml;&auml;n remontin yhteydess&auml; useamman liikehuoneiston tiloja ja kokonaispinta-alaa toimitiloilla on noin tuhat neli&ouml;t&auml;. Sis&auml;&auml;nk&auml;ynti Minervaan tulee niin Liisankadulta kuin kauppakeskuksen sis&auml;lt&auml;kin.

<h2 class="article__heading--h2">Laaja palveluvalikoima my&ouml;s Porissa</h2>

L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minerva on kehitt&auml;nyt toimintaansa ja palveluitaan jo kolmen vuosikymmenen ajan. T&auml;m&auml;n vuoksi toimintatavat, yrityskulttuuri ja henkil&ouml;st&ouml; ovat muovautunueet asiakkaiden tarpeiden mukaan.

&ndash; Ehk&auml; merkitt&auml;vin Poriin tuomamme yksitt&auml;inen palvelukokonaisuus on lastenl&auml;&auml;k&auml;ripalvelut. Minerva on jo vuosia tarjonnut kattavat lastenl&auml;&auml;k&auml;rin ja lasten sairaanhoitajan vastaanotot, joita varten asiakkaamme ovat ajaneet Raumalle Porista ja l&auml;hiseuduilta. Ensi syksyn&auml; lastenl&auml;&auml;k&auml;ripalvelut ovat saatavana my&ouml;s Porissa, Pekka Ylitalo sanoo.

Lis&auml;ksi Isokarhussa aloittaa lastenneurologi, jonka palveluita ei aikaisemmin ole yksityispuolella ollut tarjolla koko Satakunnassa.

IsoKarhuun rakentuukin alusta alkaen t&auml;yden palvelun l&auml;&auml;k&auml;rikeskus. Toistakymment&auml; vastaanottohuonetta, r&ouml;ntgen ja laboratorio ovat kaikki helposti saavutettavissa kaupungin keskustassa, katutasossa.

<h2 class="article__heading--h2">Osaava ja yst&auml;v&auml;llinen henkil&ouml;st&ouml; kaiken ytimess&auml;</h2>

Aidosti satakuntalaisena l&auml;&auml;k&auml;rikeskuksena Minerva tarjoaa palveluitaan kolmella paikkakunnalla: Raumalla, Eurassa ja Porissa. Samalla Minerva tarjoaa ty&ouml;mahdollisuuksia joustavasti kaikilla kolmella paikkakunnalla. Rekrytoinnit ovat k&auml;ynniss&auml; ja uusia tekij&ouml;it&auml; palkataan erilaisiin ty&ouml;teht&auml;viin kev&auml;&auml;n ja kes&auml;n aikana.

&ndash; Porin toimipiste avaa meille mahdollisuuden my&ouml;s rekrymieless&auml;. Maakunnan suurimman kaupungin ty&ouml;ntekij&auml;markkina on suurempi. Saamme palkattua uutta henkil&ouml;kuntaa ja n&auml;in varmistettua osaavan, yst&auml;v&auml;llisen ja ammattitaitoisen palvelun jatkossakin, toimintamme yh&auml; kasvaessa, Pekka Ylitalo sanoo.

---

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Tero Kormano" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minervapori_isokarhu_terokormano-47724473-ff33-4f68-a3d0-2b696bb93cca_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>
</figure>

<h2 class="article__heading--h2">Terveyspalveluilla uutta el&auml;m&auml;&auml; kauppakeskukseen</h2>

Porin IsoKarhu&nbsp;on tunnettu vuosikymmenten ajan erityisesti muodin keskuksena. Muuttunut maailma ja kulutustottumukset ovat pakottaneet my&ouml;s IsoKarhun p&auml;ivitt&auml;m&auml;&auml;n strategiaansa. Kauppakeskuksen omistavan Cityconin keskusp&auml;&auml;llikk&ouml; Tero Kormano katsoo, ett&auml; Minervan uusi toimipiste tukee uutta suuntaa loistavasti.

&ndash; Minervan saaminen meille isosti ja n&auml;ytt&auml;v&auml;lle paikalle tuo lis&auml;&auml; uskottavuutta koko keskukselle. L&auml;&auml;k&auml;rikeskuksen palvelut tukevat Cityconin valitsemaa suuntaa, jossa kauppakeskuksiin halutaan yh&auml; enemm&auml;n terveys- ja hyvinvointipalveluita, Tero Kormano sanoo.

Minervan uuden toimipisteen rakentamisen my&ouml;t&auml; IsoKarhun Liisankadun ja Isolinnankadun puoleinen osa kokee merkitt&auml;vi&auml; muutoksia. Purkut&ouml;it&auml; on tehty koko alkuvuosi ja tiloja p&auml;&auml;st&auml;&auml;n rakentamaan puhtaalta p&ouml;yd&auml;lt&auml; suoraan Minervan tarpeisiin.

&ndash; T&auml;m&auml; on asiakkaidenkin kannalta erinomainen asia. Liikenneyhteydet, pys&auml;k&ouml;intitilat ja esteet&ouml;n kulku ovat kauppakeskuksissa aina hyv&auml;ll&auml; tasolla. Uskonkin, ett&auml; n&auml;m&auml; ominaisuudet yhdistettyn&auml; keskeiseen sijaintiin tukevat Minervan valoisaa tulevaisuutta IsoKarhussa, Tero Kormano summaa.

---

Lue my&ouml;s:&nbsp;<a href="https://laakarikeskusminerva.fi/artikkelit/minervan-paluumuuttajalla-on-kadet-taynna-isokarhun-toimipisteen-suunnittelussa" rel="">Minervan paluumuuttajalla on k&auml;det t&auml;ynn&auml; IsoKarhun toimipisteen suunnittelussa</a>

Lääkärikeskus Minervan Porin toimipisteen rakennustyöt etenevät aikataulussa kauppakeskus IsoKarhussa. Jatkossa myös Porissa on tarjolla Minervan laaja palveluvalikoima niin yksityis- kuin yritysasiakkaillekin.

Aidosti satakuntalainen lääkärikeskus palvelee koko maakunnassa

Satakunnassa ihmisten on hyv&auml; asua, el&auml;&auml; ja ty&ouml;skennell&auml;. Rauman ja Porin eri toimijoiden kehitysty&ouml; sek&auml; keskin&auml;inen yhteisty&ouml; ovat t&auml;rke&auml; osa koko alueen elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja menestyst&auml;. Kysyimme eri alojen p&auml;&auml;tt&auml;jilt&auml; elinvoimaisuudesta, satakuntalaisuudesta sek&auml; omasta ja l&auml;hiymp&auml;rist&ouml;n hyvinvoinnista.

1. Elinvoimaisuus ja hyvinvointi 
Mitk&auml; ovat Rauman / Porin hyvinvoinnin vahvuudet? Ent&auml; koko Satakunnan ja kaupunkien v&auml;lisen yhteisty&ouml;n? Mitk&auml; asiat tulevat olemaan tulevaisuudessa t&auml;rkeit&auml; alueen elinvoimaisuuden ja kuntalaisten hyvinvoinnin kehitt&auml;misess&auml;?

2. Raumalaisuus / porilaisuus ja satakuntalaisuus 
Mist&auml; asioista raumalaisuuden / porilaisuuden ydin rakentuu? Ent&auml; mist&auml; koko Satakunta tunnetaan nyt ja tulevaisuudessa?

3. Oma hyvinvointi ja jaksaminen 
Miten pid&auml;t huolta omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista hektisen arjen keskell&auml;? Miten levit&auml;t hyvinvointia ymp&auml;rist&ouml;&ouml;si?

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Aino-Maija Luukkonen" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/aino-maijaluukkonen_09-10x15-7094fcf9-9ac0-466f-a42f-80288f17e4b5_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>
</figure>

Aino-Maija Luukkonen 
Porin kaupunginjohtaja

1.&nbsp;Hyvinvoinnin vahvuuksia ovat hyv&auml;t ja monipuoliset, monikielisetkin koulutuspalvelut ja monialainen yritystoiminta. Kaupunkien v&auml;lisess&auml; yhteisty&ouml;ss&auml; t&auml;rke&auml;t&auml; on yhteinen edunvalvonta, ja siin&auml; maakuntaliitto on t&auml;rke&auml; kumppani. Tulevaisuudessa v&auml;est&ouml;kysymykset tulevat olemaan keski&ouml;ss&auml; &ndash; etenkin koulutus- ja ty&ouml;per&auml;inen maahanmuutto ovat sen kulmakivi&auml;. Asettumispalveluissa kaupunkien on hyv&auml; tehd&auml; yhteisty&ouml;t&auml;, jotta t&auml;nne muuttavat kokevat itsens&auml; tervetulleiksi.

Osaavan ty&ouml;voiman saanti luo perustan menestyv&auml;lle yritystoiminnalle ja sit&auml; kautta verorahoituksen riitt&auml;vyydelle. Kuntalaisten hyvinvointia kehitet&auml;&auml;n kuntien ja Satakunnan hyvinvointialueen yhteisty&ouml;ll&auml;. Uusi hallintoraja ei saa muodostua henkiseksi rajaksi.

2.&nbsp;Porilaiset on jo toistuvasti todettu Suomen onnellisimmiksi. T&auml;m&auml; ei aina v&auml;lity julkisesta keskustelusta, mutta terve kriittisyys ja joskus jopa itseironia kuvaavat porilaista kansanluonnetta. &rsquo;Kel onni on, se onnen k&auml;tkek&ouml;&ouml;n&rsquo; lienee porilaisiinkin sopiva luonnehdinta. Satakunta on historiallinen maakunta, jonka merkitys Suomelle on aina ollut kokoaan merkitt&auml;v&auml;mpi.

3.&nbsp;Ty&ouml;st&auml; irtautuakseni neulon ja luen, katson dekkareita, urheilua ja erityisesti ruotsalaisia tv-ohjelmia. Fyysiseen hyvinvointiin auttavat omalla kohdallani kuntopiiri tai -sali, padel ja golf. Olen menossa toukokuussa kes&auml;y&ouml;n marssiin k&auml;velem&auml;&auml;n&nbsp;25 km. Ja vaikka pubivisassa liikkuvat vain aivosolut, on se kivaa yst&auml;vien tapaamista ja samalla omien tietojen testaamista. Antamalla aikaa my&ouml;s yst&auml;ville levit&auml;n hyvinvointia ymp&auml;rist&ouml;&ouml;ni.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Esko Poikela" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/esko-poikela_6-29e868fb-19be-4c99-a0ad-2317c080a9f9_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>
</figure>

Esko Poikela 
Rauman kaupunginjohtaja

1. Rauman vahvuuden perusta l&ouml;ytyy monipuolisesta elinkeinorakenteesta ja hyvinvoivasta yrityskent&auml;st&auml;. Hyvinvointia tukevat rikas kulttuuri, aktiivinen yhdistys- ja j&auml;rjest&ouml;toiminta sek&auml; tietysti loistavat liikunta- ja harrastusmahdollisuudet.

Satakunta, sen kaupungit ja kunnat tekev&auml;t yhdess&auml; aktiivista yhteisty&ouml;t&auml; ja vahvaa edunvalvontaa. Tulevaisuutta rakennetaan vahvalla strategisella johtamisella ja tavoitteiden asettelulla. Koulutuspaikkojen monipuolisuus ja riitt&auml;vyys, monipuoliset asuinymp&auml;rist&ouml;t sek&auml; nuoria ja nuoria aikuisia houkuttelevat ty&ouml;paikat ovat avainasemassa.

2. Raumalaiset tuntevat vahvaa ylpeytt&auml; omastaan. Raumalaisuuteen kuuluu p&auml;&auml;t&ouml;ksentekokyky vaikeillakin hetkill&auml; ja usko omaan vaikuttamisen mahdollisuuteen. Ydin on perinteiss&auml;, kulttuurin arvostamisessa ja tietenkin merellisyydess&auml; sek&auml; osallisuudessa.

Satakunta tunnetaan aktiivisesta elinkeinopolitiikastaan ja yritt&auml;j&auml;my&ouml;nteisyydest&auml;&auml;n. Tulevaisuudessa n&auml;m&auml; vahvistuvat, mutta rinnalle nousevat my&ouml;s pehme&auml;mm&auml;t arvot: T&auml;&auml;ll&auml; el&auml;m&auml; on laadukasta ja turvallista, arki sujuvaa ja maakunta n&auml;ytt&auml;ytyy lapsiyst&auml;v&auml;llisen&auml;, tapahtumarikkaana ja elinvoimaisena.

3. Harrastan liikuntaa, valokuvaan ja lep&auml;&auml;n. Nautin yst&auml;vien ja l&auml;heisten seurasta, ja kes&auml;aikoina viet&auml;n vapaa-aikani veneilyharrastukseni parissa. Hyvinvoinnin tae on se, ett&auml; omilla lapsilla ja lapsenlapsilla asiat ovat kunnossa.

Toivon my&ouml;nteisen el&auml;m&auml;nasenteeni ja luonteeseeni kuuluvan optimistisuuden tuottavan turvallisen, rennon ja vapautuneen ty&ouml;nteon kulttuurin. Uskon vastuuttamiseen ja valtuuttamiseen. Ty&ouml;hyvinvointi syntyy ty&ouml;n mielekkyydest&auml; ja mahdollisuudesta oman ty&ouml;n omistamiseen.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Jukka Kunnas" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/jukkakunnas-0844b9fe-4102-429b-bf03-32ea99aa1dc8_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>
</figure>

Jukka Kunnas 
Rauman Lukon toimitusjohtaja

1. Raumalla on vire&auml; yritysel&auml;m&auml; isoista teollisista toimijoista vahvaan pk-yrityskentt&auml;&auml;n. Kaupunki lep&auml;&auml; usean vakaan pilarin p&auml;&auml;ll&auml;. Toinen kulmakivi on Rauma kaupunkina.

Lukolle on t&auml;rke&auml;&auml;, miten &Auml;ss&auml;t menestyy ja kehittyy. Vahvoihin perinteisiin ja tunteisiin pohjautuvaa ainutlaatuista kilpailuhenkisyytt&auml; pit&auml;&auml; vaalia.

Tarjoamme positiivisia el&auml;myksi&auml; ja kokemuksia. Teemme jatkuvaa kehitysty&ouml;t&auml;, josta yhten&auml; esimerkkin&auml; Kivikyl&auml;n Areenan kehitt&auml;minen entist&auml;kin el&auml;myksellisemm&auml;ksi paikaksi. T&auml;rkeimpi&auml; asioita ovat menestyv&auml; joukkue, selke&auml; pelaajapolku ja arjessa l&auml;sn&auml; olevat esikuvat.

2. Raumalaisuuden ydin on yritt&auml;j&auml;henkisyys, yhteis&ouml;llisyys ja merellisyys. T&auml;&auml;ll&auml; on my&ouml;s kansainv&auml;lisyytt&auml;, mik&auml; juontaa juurensa pitk&auml;&auml;n merenkulun historiaan. Ihmiset ovat sosiaalisia ja positiivisia. Raumalla on oikeanlaista yhteis&ouml;llisyytt&auml;, jonka n&auml;kee hyvin Lukon toiminnassa.

Ulkoap&auml;in katsottuna Satakunnan tunnettuus on haaste, johon tulee kiinnitt&auml;&auml; huomiota. Rauman erinomaisuutta tulisi pyrki&auml; avaamaan my&ouml;s valtakunnallisella tasolla. Haluan kantaa oman osani t&auml;m&auml;n kehitt&auml;misest&auml;.

3. Olen oppinut, ett&auml; aivo on lihas, ja se vaatii yht&auml; lailla huoltoa, lepoa ja treeni&auml; kuin reisilihaskin. Harrastan fyysist&auml; liikuntaa, mutta pid&auml;n my&ouml;s palauttavia jaksoja. Yhteinen aika perheen kanssa auttaa ty&ouml;st&auml; irtautumisessa. Olen mukana Lukon U11-joukkueen valmennuksessa.

Ty&ouml;ss&auml; panostan kommunikaatioon, l&auml;sn&auml;oloon ja ratkaisuhakuisuuteen. Teemme intohimoty&ouml;t&auml;, joten on t&auml;rke&auml;&auml; muistuttaa organisaation j&auml;seni&auml; fyysisen harjoittelun ja palautumisen t&auml;rkeydest&auml;. Vaikka el&auml;m&auml; on j&auml;&auml;kiekkoa, on se paljon muutakin.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Vesa Saine" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/iidasarja_vesasaine_dsc_0192_rajattu-a7327ae0-3037-4d3a-bc0f-4e9c48bebbd9_s600x0_q80_noupscale.png" /></div>
</figure>

Vesa Saine 
Porin Pes&auml;karhujen hallituksen puheenjohtaja

1. Porista l&ouml;ytyy kaikki oleellinen lyhyiden v&auml;limatkojen p&auml;&auml;st&auml;. T&auml;&auml;ll&auml; on erinomaiset mahdollisuudet liikkumiseen ja kattava kulttuuritarjonta. Kohtuulliset asuinkustannukset tukevat my&ouml;s taloudellista hyvinvointia. Satakunnan vahvuuksia on monipuolinen teollinen-, energian- ja ruoantuotanto sek&auml; monipuoliset satamapalvelut viennin tueksi.

Huippu-urheilu tarjoaa el&auml;myksi&auml; katsojille ja luo osaltaan hyvinvointia ymp&auml;rist&ouml;&ouml;ns&auml;. Lasten ja nuorten liikuttamisessa on t&auml;rke&auml;&auml;, ett&auml; kilpakumppaneita l&ouml;ytyy l&auml;helt&auml; ja n&auml;in mahdollistaan lasten mielek&auml;s harrastaminen sek&auml; alueen seurojen kehittyminen ja elinvoimaisuus.

2. Porilaisuuden ydin on huumorilla h&ouml;ystetty rehellisyys, joka n&auml;kyy mm. siin&auml;, miten menestyksest&auml; ja voitoista jokainen ottaa osansa. Heikommalla hetkell&auml; neuvoja ja palautetta annetaan, ja vaaditaan parempaa. My&ouml;s vahva itseironia kuuluu porilaisuuteen.

Satakunta tunnetaan tulevaisuudessa rohkeana eteenp&auml;in katsovana kest&auml;v&auml;n kehityksen maakuntana, jonka yhteisen&auml; veturina on Porin ja Rauman muodostama talous- ja ty&ouml;ss&auml;k&auml;yntialue, jonka mahdollistaa ketter&auml; ja nopealiikkuminen kaupunkien v&auml;lill&auml;. Satakunta tunnetaan vahvasta tapahtumatuotannosta, sek&auml; tietenkin maakunnan urheilun lippulaivoista.

3. Omaa hyvinvointia ja jaksamista tukee s&auml;&auml;nn&ouml;llinen liikkuminen ja ty&ouml;arjesta poikkeavat harrastukset mm. toiminta eri yhdistyksiss&auml;, sek&auml; perheen kanssa yhdess&auml; vietetty aika. Eniten levit&auml;n ymp&auml;rist&ouml;&ouml;n hyvinvointia mahdollistamalla seuraty&ouml;n kautta edellytyksi&auml; harrastustoiminnalle.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Minna Nore" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/minnanore-bceee315-c3f9-4fb4-b894-37fc776ec773_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>
</figure>

Minna Nore 
Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja

1.&nbsp;Pori el&auml;&auml; ja hengitt&auml;&auml; vahvasti. Pori on monipuolinen ja kiinnostava tapahtuma-, kulttuuri-, teollisuus- ja yliopistokaupunki, kaupallinen keskittym&auml; ja hyv&auml;n asumisen kaupunki.

Satakuntalaisten hyvinvointi rakentuu hyv&auml;st&auml; arjesta ja kiinnostavista mahdollisuuksista tehd&auml; ty&ouml;uraa. Porin ja Rauman v&auml;linen siirtym&auml; on niin lyhyt, ett&auml; olemme yhteist&auml; liike-el&auml;m&auml;n aluetta, ja sukkulointi suuntaan ja toiseen sujuu helposti. Olemme sen verran isoja, ett&auml; alueelta l&ouml;ytyy hienoja harrastus-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluja, mutta sen verran pieni&auml;, ett&auml; el&auml;m&auml; on helppoa ja vaivatonta. Laadukkaat terveyspalvelut ovat t&auml;rke&auml; osa kokonaisuutta.

2. Raumalaisuus on rakkautta omaan kotikaupunkiin, porilaisuus asennetta ja ylpeytt&auml; rosoisuudesta. Satakunta on noussut korona-ajan trendien my&ouml;t&auml; merkitt&auml;v&auml;ksi matkailukohteeksi. T&auml;&auml;ll&auml; ollaan my&ouml;s vahvasti kiinni globaalissa bisneksess&auml;. Vaikka meit&auml; on Suomen v&auml;est&ouml;st&auml; noin 4 %, vastaamme 8 % Suomen viennist&auml;. Olemme siis kokoamme suurempi ja tarinamme rakentuu monista erilaisista asioista. Olemmekin hyvin muutoskykyisi&auml; ja tulemme p&auml;rj&auml;&auml;m&auml;&auml;n tulevaisuudessa.

3. Hybiridity&ouml;n py&ouml;rteiss&auml; jumiin meniv&auml;t niskat, hartiat ja selk&auml; kaiken koneen vieress&auml; k&ouml;k&ouml;tt&auml;misen my&ouml;t&auml;. Siin&auml; kohtaa olohuoneeni valtasivat jooga- ja jumppapalvelut, jotka striimasin television n&auml;yt&ouml;lle. Parasta kuitenkin on se, kun nappaa k&auml;velysauvat mukaan ja l&auml;htee Katinkuruun tai L&auml;hdepellolle lenkille. Ajatukset j&auml;rjestyv&auml;t ja keho kiitt&auml;&auml;. Liikunnan ja mielen yhteys on vahva! Silloin jaksaa taas kohdata muutkin ihmiset ilolla ja energialla.

<figure class="article__figure">
<div class="article__figure__placeholder"><img alt="Riikka Piispa" src="https://flockler.com/thumbs/sites/14334/riikkapiispa-09b5ba1c-49da-467f-aba5-47328c7adff1_s600x0_q80_noupscale.jpg" /></div>
</figure>

Riikka Piispa 
Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja

1. Rauman seudun ja koko Satakunnan hyvinvoinnin vahvuuksia ovat yhteis&ouml;llisyys ja ty&ouml;teli&auml;isyys. Rauman ja Satakunnan kauppakamarien yhteisty&ouml; on moninaista ja hedelm&auml;llist&auml;. Olemme kauppakamareina usein rinnakkain viestim&auml;ss&auml; elinkeinoel&auml;m&auml;n tarpeista ja potentiaalista ulosp&auml;in, samalla rakentaen siltaa maakunnan eri toimijoiden v&auml;lille k&auml;yt&auml;nn&ouml;n tekemisell&auml;. Enemm&auml;n on enemm&auml;n!

Elinvoimaisuudessa ja kuntalaisten hyvinvoinnin edist&auml;misess&auml; utelias avoimuus uudelle, kekseli&auml;isyys ja usko tulevaisuuteen ovat mielest&auml;ni keskeisi&auml; tekij&ouml;it&auml;. Yksil&ouml;tasolla uskon my&ouml;s ihmisen fyysisen kunnon olevan eritt&auml;in vahvasti linkiss&auml; siihen, mitk&auml; ovat kokonaisvaltaiset voimavarat hyvinvointiin.

2. Raumalaisuus rakentuu terveest&auml; kotiseutuylpeydest&auml; ja kiinte&auml;st&auml; yhteydest&auml; merellisyyteen ja luontoon. T&auml;&auml;ll&auml; Satakunnassa on totuttu siihen, ett&auml; porukkaa tulee ja menee tuoden ja vieden mukanaan tavaraa, osaamista ja uusia ideoita. Olemme ja tulemme olemaan osa maailmantaloutta ratkomalla esimerkiksi energiamurrokseen, ruokahuoltoon, logistiikkaan ja rakentamiseen liittyvi&auml; tulevaisuushaasteita. T&auml;&auml;ll&auml; on my&ouml;s upeita matkailun helmi&auml;, joista toivottavasti tulee entist&auml; tunnetumpia my&ouml;s jatkossa.

3. Pid&auml;n jaksamisesta huolta pit&auml;m&auml;ll&auml; ty&ouml;p&auml;ivien pituuden j&auml;rkev&auml;n&auml;, viett&auml;m&auml;ll&auml; aikaa l&auml;heisten kanssa sek&auml; harrastamalla liikuntaa ja mets&auml;nraivausta. Yksi motoistani on &rdquo;el&auml;m&auml;n tarkoitus on ik&auml;v&auml;n karkoitus&rdquo;. Pyrin olemaan henkil&ouml;, joka luo iloa ja &rdquo;can do&rdquo; -tunnelmaa ymp&auml;rist&ouml;&ouml;ni niin t&ouml;iss&auml; kuin vapaa-ajalla. Yhdess&auml; vaikeistakin asioista selvit&auml;&auml;n.

Satakunnassa ihmisten on hyvä asua, elää ja työskennellä. Rauman ja Porin eri toimijoiden kehitystyö sekä keskinäinen yhteistyö ovat tärkeä osa koko alueen elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja menestystä.

Yhteinen hyvinvoiva Satakunta

Ep&auml;varmassa, kriisist&auml; toiseen sukeltavassa maailmassa voisi tuntua lohdulliselta ajatukselta p&auml;&auml;st&auml;&auml; irti ja antaa virran kuljettaa kuin lastua laineilla. Kun ei muutakaan voi. Virta saattaa tosin olla arvaamaton ja vied&auml; kulkijansa vaarallisille uomille, kivikkoihinkin. Mutta aina on toivoa, ett&auml; mutkan takaa avautuukin suvanto. Silloin voisi l&ouml;yty&auml; hetki aikaa heng&auml;ht&auml;&auml; ja tarkkailla ymp&auml;rist&ouml;&auml;&auml;n uusin silmin. Olenko siell&auml;, miss&auml; haluan? El&auml;nk&ouml; arvojeni mukaista el&auml;m&auml;&auml;? Ent&auml; toteutuvatko edell&auml; mainitut asiat ty&ouml;el&auml;m&auml;ss&auml;ni?

L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minerva toteuttaa syksyll&auml; pitk&auml;aikaisen haaveensa avatessaan uuden toimipisteens&auml; Kauppakeskus IsoKarhuun Poriin. Sen my&ouml;t&auml; pystymme olemaan laajemmin asiakkaidemme tukena ja paikallisena toimijana luomaan lis&auml;&auml; hyvinvointia koko Satakuntaan. Puolitoista vuotta sitten Satakunnan yritt&auml;j&auml;t valitsi Minervan Vuoden perheyhti&ouml;ksi. Palkinnon perusteluissa esiin nousi menestystekij&ouml;in&auml; muun muassa osaava henkil&ouml;kunta, henkil&ouml;kohtainen palvelu, ahkera ty&ouml; sek&auml; ymp&auml;rist&ouml;yst&auml;v&auml;lliset toimintaperiaatteet. Haluaisin ajatella, ett&auml; tavallamme tehd&auml; t&ouml;it&auml;, kohdella ty&ouml;kavereita ja palvella asiakkaita olisi tilausta my&ouml;s tulevaisuuden ty&ouml;ntekij&auml;- ja asiakasmarkkinoilla.

Isot ponnistukset eiv&auml;t onnistuisi ilman motivoitunutta henkil&ouml;kuntaa, joka tekee ty&ouml;t&auml;&auml;n t&auml;ydell&auml; syd&auml;mell&auml;&auml;n. Sanotaan, ett&auml; kriisit joko yhdist&auml;v&auml;t tai erottavat, mutta meit&auml; viime vuosien tapahtumat ovat tuoneet l&auml;hemm&auml;s toisiamme. Yhten&auml;isyytemme on toiminut t&auml;rke&auml;n&auml; voimavarana ja auttanut meit&auml; jaksamaan yli vaikeiden aikojen. Ty&ouml; ja sen tuomat vaatimukset ovat my&ouml;s muuttuneet. Meilt&auml; tuleekin l&ouml;yty&auml; muutoksensietokyky&auml;, joustoa ja ennakkoluulotonta suhtautumista uutta kohtaan, mutta ep&auml;varmuudesta voi l&ouml;yt&auml;&auml; my&ouml;s levollisuuden. Jos ei voi vaikuttaa ymp&auml;r&ouml;iv&auml;&auml;n maailmaan eik&auml; ennustaa sen kulkua, on lupa keskitty&auml; perusasioihin.

Ty&ouml;ss&auml; jaksamisessa auttaa my&ouml;s ty&ouml;n merkityksellisyys, eli kokemus siit&auml;, ett&auml; omalla ty&ouml;ll&auml; on arvoa ja vaikutusta ymp&auml;r&ouml;iv&auml;&auml;n maailmaan. Terveydenhuoltoalan ammattilaisten ei t&auml;t&auml; merkityksellisyytt&auml; tarvinne etsi&auml;, mutta itse ty&ouml;ymp&auml;rist&ouml;t voivat vaihdella merkitt&auml;v&auml;sti.

Virta jatkaa kulkuaan, lastuja h&auml;vi&auml;&auml; ja uusia tulee tilalle. Samanlaisena ajattelen perheyhti&ouml;n ylisukupolvien mittaista tarinaa. Toiminta jatkuu, vain vetovastuu vaihtuu. Ja kun matkalla ei ole p&auml;&auml;tepistett&auml;, ei kaiken tarvitse tapahtua t&auml;ss&auml; ja nyt, vaan voimme antaa asioille aikaa. Arvioida p&auml;&auml;t&ouml;stemme vaikutuksia vuosissa. Rakentaa uutta, kehitty&auml; ja uudistua, vaalien kuitenkin samanaikaisesti niit&auml; arvoja, jotka historian tuoman kokemuksen perusteella on todettu t&auml;rkeiksi. Menneisyydest&auml; on hyv&auml; ammentaa, sill&auml; mit&auml; ikin&auml; kohtaammekaan tulevaisuudessa, on meill&auml; siihen ker&auml;ttyn&auml; ev&auml;it&auml; yli kolmen vuosikymmenen edest&auml;. Kunhan muistaa pysy&auml; uskollisena itselleen ja arvoilleen voi pelotta heitt&auml;yty&auml; laineille virran viet&auml;v&auml;ksi.

Kaisa Koskinen&nbsp; 
L&auml;&auml;k&auml;rikeskus Minervan toimitusjohtaja

"Sanotaan, että kriisit joko yhdistävät tai erottavat, mutta meitä viime vuosien tapahtumat ovat tuoneet lähemmäs toisiamme."

Kaisa Koskinen: Uutta kohti pysyvin arvoin

P&auml;&auml;ns&auml;rky on lapsilla, kuten aikuisillakin, yleinen ja tavallinen vaiva.

Lapsilla valtaosa p&auml;&auml;ns&auml;ryist&auml; on&nbsp;vaarattomia ja yleens&auml; seurausta jostakin elimist&ouml;&auml; kuormittavasta tilasta, kuten v&auml;symyksest&auml;. Valtaosa p&auml;&auml;ns&auml;ryist&auml; voidaan jakaa karkeasti kolmen ryhm&auml;&auml;n: j&auml;nnitysp&auml;&auml;ns&auml;rky, migreeni ja muusta syyst&auml; johtuva p&auml;&auml;ns&auml;rky.

J&auml;nnitysp&auml;&auml;ns&auml;rky on niin kutsuttua &rdquo;tavallista&rdquo; p&auml;&auml;ns&auml;rky&auml;: sen syntymekanismeina pidet&auml;&auml;n sek&auml; niska-hartiaseudun lihasj&auml;nnityst&auml; ett&auml; psyykkist&auml; j&auml;nnittyneisyytt&auml;, esimerkiksi stressi&auml;. J&auml;nnitysp&auml;&auml;ns&auml;rky on p&auml;&auml;ns&auml;ryist&auml; yleisint&auml;. Sit&auml; esiintyy lapsillakin usein. J&auml;nnitysp&auml;&auml;ns&auml;rky on voimakkuudeltaan liev&auml;&auml; tai kohtalaista ja usein lapsi pystyy jatkamaan toimiaan sen aikana.

Migreeni on kovaa kohtauksittaista p&auml;&auml;ns&auml;rky&auml;. Migreenikohtauksen tullessa lapsi hakeutuu yleens&auml; h&auml;m&auml;r&auml;&auml;n lep&auml;&auml;m&auml;&auml;n.

Liikkuminen pahentaa s&auml;rky&auml; ja oloa. Migreenis&auml;rky on tyypillisesti jomottavaa, mutta lapsi ei v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; osaa kuvata sit&auml;. Aikuisilla migreeni tuntuu usein toisella puolella p&auml;&auml;t&auml;, mutta lapsilla migreenip&auml;&auml;ns&auml;rky on tavallista otsalla ja silmien takana. Migreeniin liittyy usein valonarkuutta sek&auml; pahoinvointia. Osalla ihmisist&auml; migreeniin liittyy esioire eli aura, joka on tavallisimmin n&auml;k&ouml;oire (esimerkiksi sahalaita n&auml;k&ouml;kent&auml;ss&auml;) tai tunto-oire (puutuminen tai pistely). Migreenitaipumus on vahvasti perinn&ouml;llinen: usein jompikumpi pienen migreenipotilaan vanhemmista k&auml;rsii samasta vaivasta. P&auml;&auml;ns&auml;rkyj&auml;, my&ouml;s migreeni&auml;, esiintyy jo alle kouluik&auml;isill&auml; ja ne yleistyv&auml;t i&auml;n my&ouml;t&auml;.

On tavallista, ett&auml; lapsella on sek&auml; j&auml;nnitysp&auml;&auml;ns&auml;rky&auml; ett&auml; migreeni&auml;. Vaikka n&auml;iden p&auml;&auml;ns&auml;rkytyyppien syntysyyt ovat erilaisia, altistavat tekij&auml;t ovat samoja: Lapsilla yleisimm&auml;t p&auml;&auml;ns&auml;rkyj&auml; laukaisevat tekij&auml;t ovat univaje ja v&auml;symys, liian pitk&auml;t ateria- ja juomisv&auml;lit sek&auml; psyykkinen stressi. Usein toistuvien p&auml;&auml;ns&auml;rkyjen taustalta voi l&ouml;yty&auml; my&ouml;s esimerkiksi koulukiusaamista, oppimisvaikeuksia tai kuormittava kotitilanne.

Lasten toistuvien p&auml;&auml;ns&auml;rkyjen hoidossa ja ehk&auml;isyss&auml; keskeist&auml; onkin riitt&auml;v&auml; uni, s&auml;&auml;nn&ouml;llinen ruokailu ja juominen ja mahdollisten psyykkisten stressitekij&ouml;iden tunnistaminen ja hoitaminen. My&ouml;s n&auml;&ouml;n tarkistaminen on t&auml;rke&auml;&auml;, koska silmien taittoviat ja karsastus voivat aiheuttaa p&auml;&auml;ns&auml;rkyj&auml;.

<blockquote>
L&auml;&auml;k&auml;rille t&auml;rkeint&auml; p&auml;&auml;ns&auml;ryn syyn ja laadun selvitt&auml;misess&auml; on tarkka kuvaus oireen luonteesta ja tiheydest&auml;.&nbsp;
</blockquote>

L&auml;&auml;kkeill&auml;kin on paikkansa p&auml;&auml;ns&auml;rkyjen hoidossa. Erityisesti migreenikohtaus on t&auml;rke&auml;&auml; hoitaa tehokkaasti ja nopeasti, sill&auml; hoidon teho heikkenee sen viiv&auml;stymisen my&ouml;t&auml;. Migreenikohtauksen ja muunkin p&auml;&auml;ns&auml;ryn hoitoon lapsilla suositellaan parasetamolia tai tulehduskipul&auml;&auml;kett&auml; (esim. ibuprofeeni). N&auml;it&auml; voi k&auml;ytt&auml;&auml; turvallisesti my&ouml;s yht&auml; aikaa. Isommille lapsille l&auml;&auml;k&auml;ri voi m&auml;&auml;r&auml;t&auml; migreenikohtauksen t&auml;sm&auml;l&auml;&auml;kett&auml;, joka voidaan antaa esim. nen&auml;suihkeena.

Jos migreenikohtauksia on kerran viikossa tai useammin tai ne ovat hyvin hankalia, voi l&auml;&auml;k&auml;ri suositella migreenin estol&auml;&auml;kityst&auml;, jota k&auml;ytet&auml;&auml;n muutamia kuukausia tilanteen rauhoittamiseksi.

Joskus p&auml;&auml;ns&auml;rky on oire muusta sairaudesta. P&auml;&auml;ns&auml;rky on tavallista esimerkiksi infektioiden yhteydess&auml;. P&auml;&auml;ns&auml;rkyj&auml; valittavan lapsen vanhemman mieleen saattaa tulla pelko aivokasvaimesta oireen taustalla. On kuitenkin eritt&auml;in harvinaista, ett&auml; aivokasvain lapsella oireilisi pelk&auml;st&auml;&auml;n p&auml;&auml;ns&auml;ryll&auml;. Huolestuttava merkki olisi p&auml;ivien mittaan paheneva p&auml;&auml;ns&auml;rky, johon liittyy pahoinvointia, oksentelua ja mahdollisesti neurologisia oireita kuten tasapainovaikeutta ja haparointia. Aivokasvaimet ovat harvinaisia; niit&auml; ilmenee lapsilla noin viisikymment&auml; Suomessa vuosittain.

L&auml;&auml;k&auml;rille t&auml;rkeint&auml; p&auml;&auml;ns&auml;ryn syyn ja laadun selvitt&auml;misess&auml; on tarkka kuvaus oireen luonteesta ja tiheydest&auml;. T&auml;ss&auml; auttaa p&auml;&auml;ns&auml;rkyp&auml;iv&auml;kirjan pito ennen vastaanottoa. Vastaanotolla on t&auml;rke&auml;&auml; keskustella lapsen elintavoista ja hyvinvoinnista. Lapsen tutkiminen vastaanotolla auttaa selvitt&auml;m&auml;&auml;n, onko p&auml;&auml;ns&auml;ryn taustalla muuta sairautta. P&auml;&auml;n magneettikuvantaminen on harvoin tarpeen p&auml;&auml;ns&auml;ryn selvittelyiss&auml;, mutta mik&auml;li oirekuvauksen tai tutkimisen perusteella ei p&auml;&auml;st&auml; riitt&auml;v&auml;&auml;n varmuuteen oireen laadusta tai her&auml;&auml; ep&auml;ily esimerkiksi kasvaimesta, on magneettikuvaus syyt&auml; tehd&auml;.

S&auml;&auml;nn&ouml;llinen, hankala tai paheneva p&auml;&auml;ns&auml;rky voi vaatia l&auml;&auml;k&auml;rin tutkimuksia ja hoitoa. Useimmiten lapsen p&auml;&auml;ns&auml;rky on kuitenkin onneksi vaaraton vaiva, jonka parhaita ehk&auml;isykeinoja ovat riitt&auml;v&auml; uni, liikkuminen, s&auml;&auml;nn&ouml;llinen ruokailu ja kuormittavien asioiden selvitt&auml;minen vanhemman tuella.

Elina Ylitalo 
LL 
Lastenneurologiaan erikoistuva l&auml;&auml;k&auml;ri 
HUS Lasten ja nuorten sairaudet 
Helsingin yliopisto

Päänsärky on lapsilla, kuten aikuisillakin, yleinen ja tavallinen vaiva.

Vieraskynä: Päänsärky lapsilla

Artikkelit

Lääkärikeskus Minerva on satakuntalainen, suurella sydämellä ja ammattitaidolla Raumalla, Porissa ja Eurassa palveleva yksityinen lääkärikeskus.