Aivot ovat ihmiselimistön monimutkaisin elin- ja aivosairauksien oireet voivat joskus vaikuttaa omituisilta, eikä niitä ole aina helppo tunnistaa. Tässä tekstissä esittelen yleisimpien neurologisten muisti- ja liikehäiriösairauksien oireita.
Muistisairaudet
Muistisairauksia on suuri joukko, mutta ylivoimaisesti yleisin niistä on Alzheimerin tauti. Alzheimerin tauti alkaa usein korkealla iällä ja se aiheuttaa aivojen muistialueiden rappeutumista, mikä aiheuttaa erityisesti lähimuistin heikentymistä, vanhemmat muistot säilyvät alkuun hyvin. Myös suuntavaisto alkaa heiketä taudin varhaisvaiheessa.
Toiseksi yleisin muistisairaus on Lewyn kappale -tauti, joka aiheuttaa muutoksia erityisesti muistiin, kehon liikkeisiin ja näköön liittyvillä alueilla. Muistioireet ovat Alzheimerin tautia lievempiä, mutta ne voivat vaihdella päivien–viikkojen kuluessa edestakaisin. Lisäksi monesti ilmaantuu myös liikkeiden hitautta, harhanäkyjä tai unenaikaista touhuamista.
Lievät ajoittaiset muistiongelmat ovat kuitenkin hyvin tavallisia ja lähes jokainen meistä joskus unohtelee jotain, varsinkin kun nukkuu huonosti tai on stressiä.
Liikehäiriöt
Liikehäiriöistä parhaiten tunnettu lienee Parkinsonin tauti, joka vaikuttaa kehon liikkeiden säätelyyn liittyviin aivoalueisiin. Voima pysyy normaalina, mutta liikkeet ja kävely muuttuvat hitaaksi, tulee jäykkyyttä ja osalla käsi vapisee levossa. Oireet alkavat lähes aina vain toiselta puolelta kehoa.
Parkinsonin tautia huomattavasti yleisempiä liikehäiriösairauksia ovat kuitenkin levottomat jalat -oireisto ja essentiaalinen vapina. Levottomat jalat -oireisto voi alkaa missä iässä tahansa. Erityisesti iltaisin nukkumaan mennessä jaloissa on jatkuva epämukava tunne, jota jalkojen liikuttelu helpottaa nopeasti, mutta tunne palaa taas heti paikallaan ollessa.
Essentiaalisessa vapinassa kädet ja joskus myös pää ja ääni vapisevat. Parkinsonin taudista poiketen vapinaa esiintyy käsiä käyttäessä, ei levossa, jonka vuoksi se monesti on häiritsevämpää. Kuormittavat tilanteet lisäävät vapinaa juuri kun et haluaisi käsien vapisevan. Essentiaalinen vapina alkaa monesti jo nuorena ja hiljalleen voimistuu ikääntyessä.
Lopuksi
Milloin sitten pitää huolestua? Lähes kaikkien näiden sairauksien oireet alkavat hitaasti ja niitä voi olla vaikea itse tunnistaa. Monesti kannattaa hakeutua tutkimuksiin, jos oireistosta on haittaa, se on pitkäkestoinen tai pahenee, tai jos läheiset havaitsevat muutoksen muistissa tai liikkumisessa. Vaikka ikääntyminen aiheuttaa monia muutoksia kehoissamme, niin kukaan ei kävele huonosti tai muisti jatkuvasti heikkene ilman syytä.
Juho Joutsa, LT
Neurologian professori, neurologian ylilääkäri