Lääkärikeskus Minervassa pääsee lapsirakkaan neurologin vastaanotolle nopeasti ilman lähetettä. ”Jokainen lapsi on tärkeä ja ansaitsee ymmärryksen ongelmastaan.”
Teksti: Milla Majander / Satakunnan Kansa
Elina Ylitalolle oli varhain selvää, että hän haluaa tehdä lasten kanssa töitä.
”Onko mitään mielenkiintoisempaa kuin lapsen aivot ja heidän kehityksensä”,lastenneurologian erikoislääkäri sanoo.
Ylitalo tutkii ja hoitaa lasten erilaisia neurologisia sairauksia ja kehityshäiriöitä. Niitä ovat esimerkiksi päänsärky, migreeni, epilepsia, ADHD tai autismin kirjon häiriöt.
Oireilun syy selville
Jos lapsella on usein toistuvaa päänsärkyä, mikä haittaa hänen arkeaan, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuoltoon.
”Useimmiten ei ole kyse mistään vakavasta, mutta toistuva oireilu pitää selvittää ja hoitaa.”
Päänsärky on yksi tavallisimmista syistä hakeutua lastenneurologin vastaanotolle. Muita ovat epäilyt erilaisista kohtausoireista, vanhempia huolettavat oireet sekä oireet erilaisista kehityshäiriöistä, kuten ADHD:sta.
Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöön määrätyissä lääkkeissä on viime vuosina ollut Ylitalon mukaan huomattavaa kasvua. Syyt ovat moninaiset.
”Ihmiset lukevat paljon aiheesta. Oireita epäillään herkemmin ja hakeudutaan tutkimuksiin. Kehityksellinen häiriö voidaan diagnosoida tai todeta, että ihmisellä on siihen sopivia piirteitä, mutta ei viitettä varsinaisesta ADHD:sta, sillä oireet voivat liittyä moniin muihinkin asioihin. Varmuudella ei tiedetä, tunnistetaanko tapaukset paremmin vai ovatko ne todellisuudessa lisääntyneet”, Ylitalo sanoo.
Pitkiä hoitopolkuja
Mitä vaikeampi kehityshäiriö on, sen varhemmin se lapsena havaitaan.
”Lievempi kognitiivisen kehityksen ongelma voi tulla esiin, kun huomataan lapsella olevan vaikeuksia päiväkodissa tai koulussa.”
Lasten kehitykselliset neurologiset ongelmat vaativat pitkäaikaista seurantaa. Hoitopolku on aina pitkä.
”Usein kehityksellisissä pulmissa diagnoosin saaminen ei ole kiireellisintä. Ensisijaista on miettiä, miten lasta voidaan auttaa, kun jotakin aletaan epäillä. Jos vaan odotetaan diagnoosia, eikä samalla tapahdu mitään muuta, ehtii lapsi kehittyä pari vuotta vaikeuksiensa kanssa. Yhteiskunnalla on paljon parannettavaa joka tasolla, jotta lapsen ongelmaan päästään heti puuttumaan matalalla kynnyksellä”, Ylitalo sanoo.
Onko tämä geeneissä?
Periytyvätkö häiriötasoinen ADHD tai autismin kirjon häiriöt?
”Geneettinen periytyvyys on vahva ja määritelmänkin mukaan ne ovat synnynnäisiä kehityksellisiä häiriöitä. Ympäristö ei pelkästään niitä aiheuta.”
Aikuinenkin voi ajatella, onkohan minulla ADHD.
”Olennaista on miettiä, onko ylivilkkautta ollut lapsesta saakka. Jos ei ole, silloin ei ole kyse synnynnäisestä neuropsykiatrisesta kehityshäiriöstä”, Ylitalo muistuttaa.
Tiesitkö? Lapsilla esiintyy epilepsiaa useammin kuin aikuisilla.
Empatiaa erilaisuuden ymmärtämiseen
Elinan ammattitaitoon yhdistyy muureja murtava aurinkoisuus.
”Olen tosi lapsirakas. Lapset ovat mahtavia. Joka päivässä on jotain hauskaa, kun työskentelee lasten kanssa. Toisaalta tässä ammatissa kohtaa myös hyvin raskaita asioita, joten empatiakyky ja perheiden tukeminen on tärkeää.”
Ylitalosta on tärkeää, että erilaiset sairaudet ja kehityshäiriöt tehdään näkyväksi ja tunnetuiksi.
”Lapsi kyllä osaa suhtautua erilaiseen kaveriin, kun erityispiirteet sanoitetaan fiksusti. Lapsen itsetunnon kehitykselle on tärkeää ymmärtää, mistä omat vaikeudet johtuvat, ettei lapsi vain ajattele olevansa outo, tyhmä tai huono.”
Lastenneurologilla onkin tärkeä viesti kaikille.
”Kaikki lapset ovat ihania yksilöitä, vaikka heillä olisi isoja haasteita. Jokainen on yhtä rakas ihminen, joka ansaitsee ympäristön hoivan, rakkauden ja ymmärryksen omasta ongelmastaan.”
Vanhemmille lapsen neurologinen sairauden puhkeaminen on aina raskasta.
”Perhe tarvitsee aina monipuolista tukea.”
Vinkki: Lapsen keskittymiskykyä voi vaalia ja harjoitella esimerkiksi yhteisellä iltasatuhetkellä, jonka aikana ei tehdä muita asioita.
3 kysymystä
Lastenneurologi vastaa
Miten huolehdin lapsen aivoterveydestä?
Anna rakastava ympäristö. Huolehdi perustarpeet: riittävä uni, syöminen, juominen, lepo ja vapaa-aika. Neurologisia haasteita voi tulla silti. Vanhemman ei pidä tällöin ahdistua ja kokea tehneensä jotain väärin.
Milloin on hyvä ottaa lapsen kehitys asiantuntijan kanssa puheeksi?
Kun lapsi ei esimerkiksi hakeudu normaaliin sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai ikätasoiseen leikkiin muiden lasten tai aikuisten kanssa.
Mitä nepsy-häiriöt tarkoittavat?
Neuropsykiatrisia kehityshäiriöitä, jotka näkyvät arkea haittaavina oireina esimerkiksi lapsen käyttäytymisessä, keskittymissä ja vuorovaikutuksessa. Autismin kirjo, ADHD ja Touretten syndrooma ovat esimerkiksi nepsy-häiriöitä.