Toukokuu on koittanut ja sen myötä tulevat ylioppilaat ja ammattiin vastavalmistuneet pohtivat, mihin suuntaan lähtisivät. Oli tie mikä tahansa, tulee se olemaan poukkoilevampi kuin edeltävien. Z-sukupolven nuoret aikuiset tulevat kohtaamaan entistä muuttuvamman työelämän, joka tuo mukanaan tuntemattomia haasteita, mutta uskoakseni myös aivan uudenlaisia vapauksia.
Oma urani perheyhtiössämme alkoi ikkunanpesijänä. Johtuiko se sitten siitä vai jostain muusta, että minun piti lähteä aina toiselle puolelle maailmaa huomatakseni kaipuuni takaisin omaleimaiseen synnyinkaupunkiini. Palattuani olen huomannut, että lajitovereita löytyy ilahduttavan paljon. Näistä yksi on lääkäri Iiro Heino, joka valmistuttuaan muutti perheineen Raumalle ja nappasi onneksemme opiskelukaverinsa Jere Jaakkolankin Minervaan (lue juttu tästä).
Alexander Stubb kertoo kolumnissaan tärkeiksi kokemiaan elämänohjeita, joista yhdessä korostuu huolenpito omasta kehosta ja mielestä. Kuluneena vuotena on ollut ilo seurata ihmisten ulkoiluaktiivisuutta. On se sitten ollut alueen luontopolkujen kartoittamista, puutarhan laittoa tai pyöräilyharrastuksen aloittamista, tai upean talven tuomia hetkiä avantouinnin, hiihdon tai luistelun parissa. Ulkona liikkuminen on kokonaisvaltaista kehonhuoltoa, koska vaikka kroppaa kuritettaisiinkin niin mieli lepää Hierkonpolkua kävellessä tai Lähdepellon latuja tai maastopyöräreittejä kiertäessä.
Kehosta ja mielestä puhuttaessa ei voida unohtaa unta. ”Uni on yhtä välttämätöntä kuin vesi ja ravinto, mutta emme tiedä miksi”, toteaa professori Emmanuel Mignot Stanfordin yliopistosta USA:sta. Unispesialisti, erikoislääkäri Miikka Peltomaa kertoo unesta ja sen tutkimisesta. Unen aikana palaudumme ja aivomme puhdistuvat, joten sen merkitystä ei voi väheksyä. Pienten lasten vanhempana olen kiitollinen kasvavasta valon määrästä, joka pitää mielen pirteänä huonomminkin nukuttujen öiden jälkeen.
Alex korostaa myös empatian tärkeyttä, mikä lopulta erottaa meidät koneista. Ihmisten aito kohtaaminen ja kuunteleminen on taito, jota on hyvä aktiivisesti harjoittaa. On se sitten kuunteleva korva kävelylenkillä ystävän kanssa, vielä pieni hetki yhteistä aikaa lapselle iltasadun jälkeen tai tiedustelu työkaverilta, miten hänellä ihan oikeasti menee. Koettu myötätunto ja välittäminen auttavat meitä jaksamaan ja jatkamaan läpi haastavienkin aikojen, vaikkei tilanteeseen ina lisikaan atkaisuja. Honkaniemen perheen sairauksiin löytyi hoito, mutta tärkeäksi asiaksi nousi myös tunne siitä, että joku ottaa tilanteesta kopin ja luo uskoa, että tästä selvitään, yhdessä (lue juttu tästä).
Yhteistyössä on voimaa ja parhaassa tapauksessa kriisit lujittavat suhdetta. RMC:n Timo Suistio kertoo haastattelussaan toimista, joilla telakan toimintakyky on saatu turvattua ja tällä hetkellä tulevaisuus näyttää varsin valoisalta. Saumatonta yhteistyötä on vaatinut myös tämän lehden teko, ja haluankin kiittää jokaista kolumnistia ja haastateltavaa oman aikansa antamisesta.
Ikkunasta ulos katsoessani huomaan koivujen silmujen alkaneen jo vihertää. Maisemassa on kuin lupaus paremmasta huomisesta.
Kaisa Koskinen
Lääkärikeskus Minervan toimitusjohtaja