Päänsärky on lapsilla, kuten aikuisillakin, yleinen ja tavallinen vaiva.
Lapsilla valtaosa päänsäryistä on vaarattomia ja yleensä seurausta jostakin elimistöä kuormittavasta tilasta, kuten väsymyksestä. Valtaosa päänsäryistä voidaan jakaa karkeasti kolmen ryhmään: jännityspäänsärky, migreeni ja muusta syystä johtuva päänsärky.
Jännityspäänsärky on niin kutsuttua ”tavallista” päänsärkyä: sen syntymekanismeina pidetään sekä niska-hartiaseudun lihasjännitystä että psyykkistä jännittyneisyyttä, esimerkiksi stressiä. Jännityspäänsärky on päänsäryistä yleisintä. Sitä esiintyy lapsillakin usein. Jännityspäänsärky on voimakkuudeltaan lievää tai kohtalaista ja usein lapsi pystyy jatkamaan toimiaan sen aikana.
Migreeni on kovaa kohtauksittaista päänsärkyä. Migreenikohtauksen tullessa lapsi hakeutuu yleensä hämärään lepäämään.
Liikkuminen pahentaa särkyä ja oloa. Migreenisärky on tyypillisesti jomottavaa, mutta lapsi ei välttämättä osaa kuvata sitä. Aikuisilla migreeni tuntuu usein toisella puolella päätä, mutta lapsilla migreenipäänsärky on tavallista otsalla ja silmien takana. Migreeniin liittyy usein valonarkuutta sekä pahoinvointia. Osalla ihmisistä migreeniin liittyy esioire eli aura, joka on tavallisimmin näköoire (esimerkiksi sahalaita näkökentässä) tai tunto-oire (puutuminen tai pistely). Migreenitaipumus on vahvasti perinnöllinen: usein jompikumpi pienen migreenipotilaan vanhemmista kärsii samasta vaivasta. Päänsärkyjä, myös migreeniä, esiintyy jo alle kouluikäisillä ja ne yleistyvät iän myötä.
On tavallista, että lapsella on sekä jännityspäänsärkyä että migreeniä. Vaikka näiden päänsärkytyyppien syntysyyt ovat erilaisia, altistavat tekijät ovat samoja: Lapsilla yleisimmät päänsärkyjä laukaisevat tekijät ovat univaje ja väsymys, liian pitkät ateria- ja juomisvälit sekä psyykkinen stressi. Usein toistuvien päänsärkyjen taustalta voi löytyä myös esimerkiksi koulukiusaamista, oppimisvaikeuksia tai kuormittava kotitilanne.
Lasten toistuvien päänsärkyjen hoidossa ja ehkäisyssä keskeistä onkin riittävä uni, säännöllinen ruokailu ja juominen ja mahdollisten psyykkisten stressitekijöiden tunnistaminen ja hoitaminen. Myös näön tarkistaminen on tärkeää, koska silmien taittoviat ja karsastus voivat aiheuttaa päänsärkyjä.
Lääkärille tärkeintä päänsäryn syyn ja laadun selvittämisessä on tarkka kuvaus oireen luonteesta ja tiheydestä.
Lääkkeilläkin on paikkansa päänsärkyjen hoidossa. Erityisesti migreenikohtaus on tärkeää hoitaa tehokkaasti ja nopeasti, sillä hoidon teho heikkenee sen viivästymisen myötä. Migreenikohtauksen ja muunkin päänsäryn hoitoon lapsilla suositellaan parasetamolia tai tulehduskipulääkettä (esim. ibuprofeeni). Näitä voi käyttää turvallisesti myös yhtä aikaa. Isommille lapsille lääkäri voi määrätä migreenikohtauksen täsmälääkettä, joka voidaan antaa esim. nenäsuihkeena.
Jos migreenikohtauksia on kerran viikossa tai useammin tai ne ovat hyvin hankalia, voi lääkäri suositella migreenin estolääkitystä, jota käytetään muutamia kuukausia tilanteen rauhoittamiseksi.
Joskus päänsärky on oire muusta sairaudesta. Päänsärky on tavallista esimerkiksi infektioiden yhteydessä. Päänsärkyjä valittavan lapsen vanhemman mieleen saattaa tulla pelko aivokasvaimesta oireen taustalla. On kuitenkin erittäin harvinaista, että aivokasvain lapsella oireilisi pelkästään päänsäryllä. Huolestuttava merkki olisi päivien mittaan paheneva päänsärky, johon liittyy pahoinvointia, oksentelua ja mahdollisesti neurologisia oireita kuten tasapainovaikeutta ja haparointia. Aivokasvaimet ovat harvinaisia; niitä ilmenee lapsilla noin viisikymmentä Suomessa vuosittain.
Lääkärille tärkeintä päänsäryn syyn ja laadun selvittämisessä on tarkka kuvaus oireen luonteesta ja tiheydestä. Tässä auttaa päänsärkypäiväkirjan pito ennen vastaanottoa. Vastaanotolla on tärkeää keskustella lapsen elintavoista ja hyvinvoinnista. Lapsen tutkiminen vastaanotolla auttaa selvittämään, onko päänsäryn taustalla muuta sairautta. Pään magneettikuvantaminen on harvoin tarpeen päänsäryn selvittelyissä, mutta mikäli oirekuvauksen tai tutkimisen perusteella ei päästä riittävään varmuuteen oireen laadusta tai herää epäily esimerkiksi kasvaimesta, on magneettikuvaus syytä tehdä.
Säännöllinen, hankala tai paheneva päänsärky voi vaatia lääkärin tutkimuksia ja hoitoa. Useimmiten lapsen päänsärky on kuitenkin onneksi vaaraton vaiva, jonka parhaita ehkäisykeinoja ovat riittävä uni, liikkuminen, säännöllinen ruokailu ja kuormittavien asioiden selvittäminen vanhemman tuella.
Elina Ylitalo
LL
Lastenneurologiaan erikoistuva lääkäri
HUS Lasten ja nuorten sairaudet
Helsingin yliopisto