Kolumni

Pekka Ylitalo: Maailman ensimmäinen syöpärokote

Harald zur Hausen sai vuonna 2008 Nobelin lääketieteen palkinnon löydettyään 1980-luvulla papilloomavirusten ja syöpien välisen yhteyden. Erilaisia papilloomaviruksia (HPV eli human papilloma virus) tunnetaan noin 200, ja ne aiheuttavat väestötasolla 2 prosenttia ja naisilla jopa 8 prosenttia kaikista syövistä. HPV-syöpiä todetaan yleisemmin kohdunkaulassa ja muualla sukuelimissä, mutta myös pään ja kaulan alueella. HPV voi myös aiheuttaa visvasyyliä, mutta syöpää aiheuttavat HPV-tulehdukset ovat täysin oireettomia. Noin yhdellä henkilöllä kymmenestä tällainen infektio pitkittyy ja voi johtaa syövän esiasteen kautta varsinaiseksi syöväksi.

HPV voidaan todeta kohdunkaulalta otetulla pumpulitikkunäytteellä, josta pystytään etsimään HP-viruksen perimää eli DNA:ta. Tartunnan seurauksena myöhemmin syntyneitä kohdunkaulan solumuutoksia voidaan todeta perinteisellä irtosolututkimuksella eli papa-kokeella. Lieviä muutoksia voidaan seurata uusintanäytteillä, mutta vakavammat esiasteet joudutaan hoitamaan kirurgisesti. Syöväksi edennyttä tautia hoidetaan leikkauksella, solusalpaajilla, sädehoidolla tai näiden yhdistelmillä. Ennen HPV-rokotteen käyttöönottoa noin kahdeksan ihmistä kymmenestä sai syövälle altistavan HPV-tulehduksen jossakin vaiheessa elämäänsä.

HPV-rokotteet sisältävät DNA-vapaita viruksen kaltaisia kappaleita, mutta eivät eläviä taudinaiheuttajia. Suomessa käytettävää rokotetta valmistetaan monistamalla HPV-geenejä hyönteissoluissa (Cervarix®). Suomessa HPV-rokotusohjelma alkoi tytöille vuonna 2013 ja se on kohdistettu 11-12-vuotiaille tytöille. Ohjelma sai jatkoa, kun poikien HPV-rokote tuli kansalliseen ohjelmaan syksyllä 2020. Poikien rokote suojaa heitä HPV-syöviltä ja laumaimmuniteetin kautta tuo suojaa myös tytöille, joilla HPV-syövät ovat kohdunkaulansyövästä johtuen yleisempiä. Sama laumasuojamekanismi toimii esimerkiksi sikotaudissa, jossa tyttöjen rokote suojaa poikia ikävältä, lapsettomuutta aiheuttavalta kivestulehdukselta.

HPV-virus on erittäin yleinen ja sen välttäminen on erittäin vaikeaa. Virus tarttuu myös ihokontaktin välityksellä ja tartuntoja voidaan todeta vastasyntyneilläkin. Tärkein tarttumisreitti on kuitenkin seksuaalisissa kontakteissa, jonka vuoksi rokotukset pyritään antamaan ennen kuin seksuaalielämä tulee ajankohtaiseksi. THL:n tilastojen mukaan Suomessa noin 70 prosenttia 2006 syntyneistä tytöistä on saanut vähintään yhden rokoteannokset. Poikien rokotekattavuudesta ei vielä ole tilastotietoa käytettävissä.

Rokotetta on tutkittu hieman yli kaksikymmentä vuotta ja ensimmäisiä pitkäaikaistuloksia sen tehosta on julkaistu viime vuosina, sekä kansainvälisesti että Suomesta. Tulokset ovat lähestulkoon mykistäviä. Vakavien kohdunkaulamuutosten määrät ovat romahtaneet jopa 95% eikä osassa tutkimuksista ole nähty rokotetuilla ainuttakaan tai vain yksittäisiä syöpätapauksia [1; 2; 3]. Näyttää vahvasti siltä, että rokotukset tulevat kitkemään HPV-syövät lähes kokonaan väestöstä, mikäli saavutetaan riittävä rokotuskattavuus ja ohjelmaan sitoudutaan pitkälle tulevaisuuteen. Kenties kohdunkaulan syöpä, papa-testit ja HPV-seuranta ovat kohta vain lääketieteen historiaa.

Suomen kansalliseen rokoteohjelmaan pääsy edellyttää kattavaa ja vakuuttavaa näyttöä tehosta ja turvallisuudesta. Rokote on nykyään kymmenien maiden rokoteohjelmissa ja sitä on annettu n. 300 miljoonaa annosta. Kuten kaikki lääkevalmisteet, myös HPV-rokote voi aiheuttaa äkillisen vaikean allergisen reaktion eli anafylaksian. Siihen tulee aina varautua rokotustilanteessa. Yleisempinä haittoina ilmenee paikallisia ihoreaktioita, kuumetta ja esimerkiksi päänsärkyä.

Rokotteen ympärillä on käyty paljon keskustelua ja on syntynyt huolta rokotteen yhteydestä kroonisen paikalliseen kipuoireyhtymään, krooniseen väsymysoireyhtymään sekä asentoriippuvaiseen sydämen tiheälyöntisyys-oireyhtymään. Syntyneiden huolien taustalla on yleinen virhepäätelmä, jossa kahden ajallisesti toisiaan seuraavan tapahtuman välille kuvitellaan syy-yhteys. Monet autoimmuunisairaudet puhkeavat nuoruusiällä, jolloin väestötasolla löytyy lukuisia tapauksia, joissa sairastumista on juuri edeltänyt rokotus. Jokainen nuoren vaikea sairastuminen on otettava vakavasti, mutta niistä ei kuitenkaan voida päätellä, että sairastuminen olisi johtunut rokotteesta. Tällaisen päättelyn oikeuttamiseksi tarvitaan tutkimuksia, joissa suuria joukkoja rokotettuja verrataan rokottamattomien ryhmään.

Heränneiden huolien ja epäilyjen vuoksi aiheesta on tehty laajoja kansainvälisiä tutkimuksia muun muassa Pohjoismaissa, USA:ssa, Australiassa ja Japanissa. Missään näistä tutkimuksista ei ole voitu osoittaa HPV-rokotteen ja näiden autoimmuunitautien yhteyttä. HPV-rokotteen vaarattomuuden puolesta puhuvan tutkimusnäytön voidaankin todeta olevan tavanomaista vakuuttavampaa. Tehtyihin rokotetutkimuksiin on osallistunut useita miljoonia ihmisiä ja seurantatutkimuksissa on voitu tarkastella kymmenien miljoonien rokotettujen terveyttä [4,5,6].

HPV-rokote on maailman ensimmäinen syöpärokote. Kohdunkaulansyöpä ja muut HPV-syövät aiheuttavat valtavasti kärsimystä ja voivat nuortenkin ihmisten kohdalla johtaa kuolemaan. Rokotusten myötä ne päätyvät toivottavasti historian kuriositeeteiksi. Se jos mikä, olisi lääketieteen riemuvoitto!

Pekka Ylitalo
Vastaava lääkäri
Lääketieteen tohtori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Lääkärikeskus Minerva Oy

Viitteet

  1. Kavanagh K et al; Lancet inf Dis 2017

  2. Luostarinen T et al; Int J Cancer. 2018

  3. Jiayao L et al; N Engl J Med 2020

  4. Krogsgaard L et al; Vaccine 2019

  5. Lehtinen et al; Human Vaccines Immunotherap 2016

  6. Frisch M et al; Int. J. Epidemiol 2018