SOITA 02 838 0800 / Rauma       02 838 0880 / Eura

CALL 02 838 0800 / Rauma       02 838 0880 / Eura

Etusivu » Ajankohtaista » Lääkärikeskus Minervan Heimo Ylitalo: Pitää elää niin kuin annetaan

Lääkärikeskus Minervan Heimo Ylitalo: Pitää elää niin kuin annetaan

Toimintaympäristön huono ennustettavuus ja koko ajan kasvava byrokratia rasittavat pieniä terveyspalveluyrityksiä.

Raumalla toimiva Lääkärikeskus Minerva on perheyritys, jonka menestys perustuu paikallisuuteen. Minervalle paikallisuus ei tarkoita pelkästään sijaintia. Asiakkaat arvostavat myös paikallista omistajuutta, pitkiä asiakkuuksia ja tuttua henkilökuntaa. Terveydenhuollon ohella yrityksellä on laajasti kosketuspintaa myös alueen yhteiskuntaelämään.

– Olemme mukana monenlaisessa paikallisessa toiminnassa. Tuemme muun muassa paikallista liikuntaa ja sponsoroimme kamarimusiikkia. Olemme myös olleet mukana keräämässä rahoitusta Sri Lankan Rauma-kylään. Rahoituksella on sisällissodan ja tsunamikatastrofin jälkihoidoksi rakennettu pieniä, kestäviä taloja yli 50 perheelle. Onpa meidät palkittu ympäristöystävällisyydestäkin kiinteistön energiaratkaisuissa, toimitusjohtaja Heimo Ylitalo kertoo.

Jopa yrityksen nimi on lähtöisin paikallishistoriasta, sillä lääkärikeskus toimii tontilla, jossa oli aikaisemmin elokuvateatteri Minerva. Hyvä ja tuttu nimi periytyi uudelle toimijalle. Minervan tuntevat kaikki paikalliset.

 

Kilpailu on kovaa

Minerva on kasvanut tasaisesti. Kun se aloitti runsaat 30 vuotta sitten, palveluvalikoimaan kuului vain muutama lääketieteen erikoisala. Nyt tarjolla ovat kaikkien tärkeimpien erikoisalojen palvelut. Työntekijöitä on noin 80. Rauman lisäksi yrityksellä on toimipiste Eurassa.

Kilpailu on ollut kovaa. Minervan lisäksi Raumalla on useita suurten, valtakunnallisten ketjujen toimipisteitä. Aikanaan Minerva on tuottanut palveluita alihankintana isoille ketjuille, mutta nykyään tämä toiminta on lähes loppunut, kun ketjut rantautuivat alueelle.

Minerva palvelee pääasiassa yksityisasiakkaita. Kunnille on myyty palveluita vain vähän eikä tällaisia asiakkuuksia ole aktiivisesti haettu.

– Kysyntää ei juuri ole. Sitä paitsi kuntayhteistyö on liian byrokraattista pienelle toimijalle. Paperisota on sama siitä riippumatta, myytkö palveluita kymppitonnilla vai miljoonalla. Ja byrokratia näyttää vain lisääntyvän entisestään, Ylitalo sanoo.

 

Työterveyshuollon hankintapäätöksissä potilas keskiöön

Työterveyshuolto on Minervalle toinen tärkeä liiketoiminta-alue yksityispotilaiden lisäksi. Myös siinä asiakkaat arvostavat pitkäjänteistä yhteistyötä ja pitkiä sopimuksia. Ennaltaehkäisevällä työllä on tärkeä rooli toiminnassa. Asiakkaiden kanssa käytetään aikaa työntekijöiden ja myös työyhteisöjen toimintakyvyn ja terveyden arviointiin ja edistämiseen.

– Haasteena on se, että suuret, valtakunnalliset yritykset tekevät päätöksensä kaukana ja arvostavat keskitettyjä työterveyshuollon sopimuksia. Yksi sopimusmalli koko maahan on Helsingin näkökulmasta hyvä ratkaisu ja teettää hallinnolle vähemmän työtä. Tämä ajattelumalli suosii suuria, valtakunnallisia ketjuja. Paikallinen johto ei pääse vaikuttamaan, mitä palveluntuottajaa käytetään, joten me emme pääse kisaan mukaan, Ylitalo kertoo.

Ylitalo muistuttaa, että tällaisessa toimintamallissa painotetaan muita näkökulmia enemmän kuin toiminnan ytimessä olevaa potilasta. Kun puhutaan potilaskeskeisyydestä, sen pitäisi koskea myös työterveyspalveluiden järjestämistä ja toteuttamista.

 

Toimialan ennustettavuus huono

Liiketoiminta, olipa se mitä tahansa, tarvitsee ennustettavan toimintaympäristön, jotta yritys voi kehittyä ja kasvaa. Ylitalon mielestä sosiaali- ja terveysalalla ennustettavuus on ollut hukassa poliitikkojen päättämättömyyden takia. Kymmeneen vuoteen kukaan ei ole tiennyt, mitä tulee tapahtumaan.

– Ei auta muu kuin olla reaktiivinen. Eletään niin kuin annetaan eli toimitaan sen mukaan, miten markkinat kehittyvät. On kuitenkin turhauttavaa, että pientenkin yritysten byrokratiataakkaa kasvatetaan koko ajan, Ylitalo sanoo.

Ylitalon mukaan liika byrokratia rasittaa myös palvelusetelien käyttöä. Kun palveluseteleitä myönnetään vähän ja marginaalit ovat pieniä, toiminta ei kestä raskasta byrokratiaa.

– Palveluseteli on periaatteessa hyvä väline palveluiden tuottamiseen, mutta jos siihen tulee sen seitsemän raportointivelvollisuutta, se muuttuu helposti palveluntuottajalle tappiolliseksi, Ylitalo toteaa.

 

Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Kaisa Koskinen

Alkuperäinen teksti LPY uutiskirje 9/19

HeimoLPY800x400-9900000000079e3c